keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Millin tarkkuudella

Yle uutisoi tänään, että edelleen monilla paikkakunnilla käytössä olevat vanhentuneet kasvukäyrät aiheuttavat ongelmia, koska keskipituuksien noustua ei kasvun hitauteen liittyvät ongelmat välttämättä tule esille. Aihe on tärkeä ja kasvukäyrät ovat varmasti osaavissa käsissä hyvä työkalu, mutta insinööriä nuo mittaustilanteet lähinnä tuppasivat naurattamaan ja toisinaan myös itkettämään kun tajusi, ettei terveydenhoitajilla tunnu olevan mitään käsitystä siitä mikä on mittauksen virhemarginaali.


Huolevi Syöppönen on kohtalaisen helppo mitattava, toisin kuin ihmistaimet, jotka viihtyvät visusti kippurassa. Kuitenkin kun se kippurainen vauva on jotenkin saatu venyteltyä suoraksi vanhemman roikkuessa päässä ja terveydenhoitajan jalassa julistetaan mitta millin tarkkuudella kohdalleen.

Paino yleensä sentään saatiin kohtalaisella tarkkudella punnittua, mutta sitten kyllä herää kysymys toleransseista mittausolosuhteista, joita ei mitenkään voida vakioida. Esimerkiksi kahdeksan kuukauden neuvolan kohdalla olin jo kuullut vähän vanhempien lasten äideiltä, että neuvolassa ollaan tosi tarkkoja lapsen painon kehityksestä. Jälkeläinen kun ei paininut missään mörssärisarjassa niin päätin syöttää lapsen juuri ennen neuvola-aikaa, jotta painosaarnoilta vältyttäisiin. Hedelmäsosetta poskeen ja maitoa päälle aulassa ja sen perään lapsi vaippasillaan puntarille ja terveydenhoitaja iloisesti toteaa, että paino on juuri hyvä, mutta vähänkin matalamman painon kanssa oltaisiin jouduttu tulemaan kesällä painokontrolliin. Jos paino voi mennä sopivan rajan alle yhdellä kakkavaipalla tai nousta riittävästi yhdellä imetyksellä ei minusta pitäisi voida puhua järkevistä mittarajoista. Kun rehellisesti sanottuna onhan se nyt vähän kaistapäistä, että neuvolan eteisessä ja syömähäiriöpolilla harrastetaan samoja konsteja ideaalin painon saavuttamiseksi. No en sentään tunkenut lapselle kolikoita kestovaipan imutaskuun.

Lasten kasvun seuraaminen on luonnollisesti tärkeää, mutta kyllä siihen tarvitaan myös tervettä järkeä. Onneksi sentään suurin osa neuvoloista ei taida enää kaksivuotiaille jakaa pituusennustuksia pelkkien käyrien perusteella.


2 kommenttia:

  1. Taas olen niin samaa mieltä.

    Meidän tytär kun vikan kerran punnittiin vauvavaa'alla 1v. neuvolassa (sen jälkeen ollaan kieltäydytty ja lapsi on käynyt "isojen vaa'alla), niin neuvolan terkka odotti että painon vika desimaali stabiloituisi (lapsi karjui kuin syötävä ja pyrki pois, hän kun vihaa tuota vaakaa)...ei siinä mitään, mutta kun paino oli yli 10kg, niin sillä ei ihan oikeasti ole kärpäsen kakan vertaa väliä että onko paino 11034,32g vai 11034,33g.

    VastaaPoista
  2. Meillä on ollut sama ihana neuvolantäti kaikkien kolmen lapsen kanssa. Tuo meidän jälkikasvu sattuu olemaan kovin kitukasvuista ja ripulaa, eikä ollenkaan tottele mitään keskikäyriä. Tämä kohta eläkkeelle jäävä terveydenhoitajatäti ei koskaa valittanut meille lasten huonosta kasvusta tai voivotellut hitaasti nousevaa painoa, vaan ymmärsi, että nämä meidän lapset vain kasvavat tässä tahdissa. Kuopuksen kanssa alkoi jo seulat hälyttää, kun pituuskasvu ei ollut riittävää ja koska silloin oli sijainen tämän ihanan vakitädin sijaan, jouduimme veritesteihin vain saadaksemme tietää, että kaikki on kunnossa.

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viestiä!