Käytettävyys edellä

Varmaan jokainen minun kanssani linjastolounaalla käynyt ihminen tietää, että minulla on salainen urahaave. Se, jota voin alkaa toteuttaa heti ensi viikolla kunhan nyt vaan ensin voitan viikonloppuna lotossa pääpotin.

Alan suunnittelemaan astioiden palautusjärjestelmiä. Niille selvästi on tilausta, koska niin onnettomasti nuo yleensä on järjestetty. Pahimmillaan ihminen joutuu ensin luopumaan tarjottimesta ja sitten keplottelemaan kaiken muun paikoilleen. Optimaalisimmillaan ensin luovutaan lasista, kupeista ja jälkiruoka-astioista, sitten tyhjennetään mahdolliset biojätteet (ja se paperiliinakin on biojätettä, perkele), jätetään samalla paikalla seisten lautanen jotta lopuksi voi vielä pyyhkiä kädet paperiin ja lopuksi laitetaan tarjotin.

Olen tosin tässä suuruudenhulluuksissani tuuminut, että voisin laajentaa bisnestäni myös muihin suunnittelutehtäviin. Luonnollisesti palautussysteenin vastaparina olisivat buffetlinjastot ja niistä houkuttelevimpana risteilyalusten linjastot, joissa homma leviää heti käsiin. Tosin vika voi myös olla niissä käyttäjissäkin.

Kohtalaisen suurta asiakaspotentiaalia löysin myös tällä viikolla lentokentältä. Vai mitä sanotte tästä?

Kyllä, olen vajonnut niin alas, että kuvaan teille Rovaniemen lentokentän vessan eriötä.

Kuitenkin tässä kohtaa tuo Rovaniemi on toisarvoinen tieto, koska samanlaisia loukkoja ne ovat muuallakin. Suunniteltu erityisesti ihmisille joiden pitää roudata vessaan mukanaan myös käsimatkatavaransa. Tai sitten ei...

Linjastoperversiotani pääsisin taas tyydyttämään turvatarkastuksessa. Erityisesti jäi mieleen iloinen lähtömme keväällä Lontooseen kun yritimme kahden aikuisen voimin tasapainotella käsimatkatavaroita ja koreihin tyhjennettyjä nestepusseja, tabletteja, kameroita sekä häröpallon lailla sinkoilevaa nääpiötä kohti läpivalaisua samalla riisuen kenkiä ja vyötä. Ja vaikka miten olisi promatkaaja jolla ei ole vyötä tai huonoja kenkiä on silti yhdistelmä läppäri, kamera, nestepussi, käsimatkatavara, toppatakki ja etuileva lapinlisällä juttujaan värittänyt etuileva keski-ikäinen herrasmies kohtalaisen työläs yhdistelmä.

Vielä en taida kuitenkaan lopettaa päivätyötäni... En vielä aivan ole vakuuttanut edes itseäni yritykseni kannattavuudesta. Tosin mies on miettinyt Vantaalla ajaessaan, että siellä selvästi kannattaisi pistää autojen vilkkujen polttimoiden vaihtamiseen erikoistunut yritys pystyyn, koska selvästikin Vantaalla täytyy olla pulaa ammattimaisesta vilkkujen huoltopalvelusta, kun kenelläkään ei eivät ne toimi. Tuolla pomminvarmalla bisnesidealla sitten voitaisiin rahoittaa tämä minun kutsumusammattinikin.