torstai 17. helmikuuta 2011

Burlesque

Käytiin tänään taas jälkeläisen kanssa elokuvissa. Vauvakinon päivän elokuvana oli Burlesque, joka oli varsin pätevä elokuva katsottavaksi jos pitää musikaaleista, haluaa pistää aivot narikkaan ja nauttii tanssin seuraamisesta. Mikään maailmoja mullistava kulttuuripläjäyshän tuo ei ollut, mutta toimi varsin hyvin. Varsinkin kun katsoin koko elokuvan istuen teatterin lattialla jälkeläinen jalkojen välissä. Kertonee muuten jotain Kinopalatsin penkkien viihtyvyydestä, että loppujen lopuksi siinä "ison jalkatilan rivillä" istuessa sai lattialla lopulta paremman asennon. Jalat mahtuivat suorina eteenpäin, selän sai hyvin tuettua penkin reunaan ja valkokangaskin oli passelilla korkeudella ilman turhia päänjännityksiä. Epäilen, että voi tehdä tiukkaa muistaa miten elokuvissa käyttäydytään sitten kun tämä vauvakinourani aikanaan päättyy. Paitsi kyllä se vanha teatterinipo edelleen on löydettävissä. Hyväksyn sen että lapsista lähtee ääntä, mutta pitääkö sitä myös kaikkien äitien juoruta kovaäänisesti leffaseuralaistensa kanssa?

Elokuvassa oli aika nimekäs casting, mutta valitettavasti päätähdet, Cher ja Christina Aguilera eivät vain osaa näytellä. Tai no Cher varmaan joskus saattoi osatakin näytellä, mutta nyt kun naaman ilme ei vaihdu vaikka mitä tapahtuisi jää suoritus vähintäänkin laimeaksi.  Christina Aguileran suoritusta kummasti paransi naisen ääni. Käsittämättön äänenpaine noin pienellä ihmisellä. Sivuosassa nähty Kristen Bell on kuulunut jo Veronica Marsin ajoista lemppareihini ja pidin naisesta tässäkin roolissa. Muutenkin sivuroolien näyttelijät saivat elokuvan toimimaan niin hyvin miten tuolla käsikirjoituksella nyt oli edes mahdollista. Elokuvan lähtöasetelmat, nuori tyttö tulee etsimään onneaan Los Angelesiin ja konkurssin partaalla hoippuvan klubin pelastaminen eivät antaneet eväitä mitenkään tajunnan räjäyttävälle käsikirjoitukselle, mutta haitanneeko tuo mitään tämän lajityypin elokuvassa. Musiikki elokuvassa toimi aika pitkälti vanhojen ikivihreiden varassa, elokuvan teemamusiikki oli ihan tarttuva ja soikin päässä kun teatterista kävelin ulos, muttei kuitenkaan jäänyt korvamatona soimaan edes niin pitkäksi aikaa, että nyt saisin tavoitettua sen melodian.

Kuvat elokuvan viralliselta sivustolta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!