Muovailua

Netti on pullollaan muovailumassa ohjeita, mutta koska niihin tulee tuhottomasti suolaa ja jälkeläisen mielestä kaikkea pitää saada maistaa niin jouduin vähän soveltamaan. Idea tähän muovailumassaan tuli värikylvyn viimeiseltä kerralta jossa lapset saivat perunasuurimoita muovailla.
















Resepti on niinkin monimutkainen kuin kulhon pohjalle keko suurimoita ja niiden sekaan niukalta karamellivärillä värjättyä vettä. Nykyisellään karamellivärithän eivät värjää kuin ensimmäisen kohteensa joten tuon jälkeen massaa voi rauhassa käsitellä ilman etteivät kädet ole iloisen riemunkirjavat.










Tuollaiset kolme palluraa työstin jälkikasvun nukkuessa päiväunia. Suojasin ne odottamaan muovailijan heräämistä kostutetulla talouspaperipalalla. Mietin, että seuraavan kerran voisin tiputtaa tipan öljyn pitämään seoksen pidempään notkeana.







Massasta äiti sai muotoiltua jos vaikka mitä hienoja pötkylöitä ja palluroita. Jälkeläinen keskittyi lähinnä murskaamaan ja liiskaamaan, mutta pääasia että tykkäsi. Aikamoinen siivohan tuosta tuli, mutta linoleumlattialle riitti vain harjan näyttäminen ja tuostakaan muovailusta ei ollut kuin muistot jäljellä.