Hatuttaa

Kävin tänään pyörimässä Turun keskustassa. Matkaan tarttui kukallinen kesämekko, jonka kuosi vei muistot 15 vuoden päähän. Samalla mieleen tuli jotain muuta siltä ajalta. Siellä se lapsuudenkodin hattuhyllyn nurkassa kökötti äidin hautajaishatun alla suunnilleen niillä sijoilla johon hatun muistinkin jättäneet. Tuo on kulkeutunut asuntoon aikanaan 80-luvulla isoveljen reilireissulta itäblokista ja oli teininä minulla ahkerassa käytössä. Taidan napata sen nyt matkaani.

Toinen hattu on isän perintöä. Hauskaa harmaata ruutua, mutta auttamattomasti liian pieni. Selkeästi ollaan veljen kanssa peritty takaraivomme äidiltä.