Leipää ja sirkushuveja

Jälkeläisen ensimäisen elinvuoden aikana ollaan jälkeläisen kanssa ehditty käymään ravintolassa jos toisessakin. Kaikessa S-ketjupaikoista valkoisen liinan ravintoloihin. Pääsääntöisesti ei ole voinut kuin kehua. Syöttötuoli on löytynyt, ruokaa on lämmitetty ( ja tarjoiltu posliinikupista kauniin lusikan kera) ja lapselle on tarjottu esim. leipää naposteltavaksi vanhempien ruokailun ajaksi.

Tällä kertaa tunsin ensimmäistä kertaa, että ravintola ei ole lapsiystävällinen, tai no asiakasystävällinen.... Sinäänsä erikoista, koska paikka oli ketjuravintola, joka on levinnyt kaikkiin pääkaupunkiseudun isoihin ostoskeskuksiin. Oltiin siis Classic Pizzassa Hangossa. Ensin tarjoilija epäili, ettei heillä välttämättä edes ole mitään sormiruokailuun kelpaavaa, mutta lopulta tuli paikalle kuivan paahtoleivän palan kanssa. Yllätys oli aikamoinen, kun laskussa paljastui, että käntty maksoi 2,5 euroa. Tähän asti ainoa toinen paikka, joka on lapsen naposteltavista velottanut oli jäätelökiska, jossa vohveli irtosi muutamalla kymmenellä sentillä. Tosin myös puolihuolimattomasti tarjoilijan esittämä kysymys valkosipulista pitsaan aiheutti laskuun euron lisän. Eihän tuosta nyt konkurssiin joudu, mutta kyllä ärsyttää kun laskuun onkin ylläripyllärinä tullut 10 prosenttia ekstrahintaa kuivasta leivänpalasta ja lusikallisesta valkosipulia.

Kontrasti tuntuu siinäkin mielessä suurelta, että taustalla on ulkomaanmatka, jossa seurueen lapset söivät useissa ravintoloissa ilmaiseksi vanhempien seurassa tai vaihtoehtoisesti tuosta paahtoleivästä pulittamallamme hinnalla. Niin ja ruoka oli muutakin kuin tyypillistä lastenlistakamaa ranskalaisineen ja nauravine nakkeineen. Aikaisemmin ollaan tykätty Classic Pizzan pizzoista ja saamasta palvelustamme, mutta jatkossa kyllä kaksi kertaa harkitsen paikka valintaa. Keskiverto tapaspaikasta kun tuolla lisähinnalla saataisiin lapselle mutusteltavaksi jotain mikä oikeasti maistuukin joltakin...



- Posted using BlogPress from my iPad