maanantai 26. maaliskuuta 2012

Kuninkaan puhe


Kehtaako sitä edes tunnustaa, että en ole koskaan nähnyt Kuninkaan puhe elokuvaa. En edes vaikka olen uskollinen Colin Firth-fani ja kuninkaalliset ovat oma salainen paheeni. Ystäväni FB:ssä huuteli itselleen tovi sitten teatteriseuraa ja päätin, että aloitetaan nyt tähän teemaan tutustuminen teatterin kautta. Edellinen teatterikäynti kotimaassa sijoittui aikaan mahan kanssa ja silloin tuli käytyä katsomassa putkeen useampikin musikaali. Nyt taas palautui mielee miten paljon pidän ihan vain perinteisestäkin näytelmästä. Siitä, että muutamalla yksinkertaisella lavasteella, sopivalla äänimaailmalla ja valaistuksella tehdään ihmeitä. Tarinanahan tuo on hieno ja erityisesti työkseen puhuvalle teemat ovat sydäntä lähellä vaikka se oma kuulijakunta tähän asti on ollutkin paljon kansanyhteisöä vaatimattomampaa. Tiedänpähän nyt mikä elokuva seuraavaksi vuokrataan kun sellainen hetki tulee.

Ainoa miinus illassa oli kotimatka. Kuka on päättänyt sijoittaa Kaupunginteatterin kaikkien julkisten kulkuyhteyksien tavoittamattomiin. Siinä sitä sitten piti pistää kumisaapasta toisen eteen kun taivaalta tuli vaakatasossa alijäähtynyttä vettä.  Tosin itseä kai tuostaa sateestakin saa syyttää. Menomatkalla koirankakkaa väistellessäni erehdyin kaverille toivomaan kunnon vesisadetta ja kerrankin sain sitä mitä tilasin.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!