Kaaoksen selättäjä

Jos jossain on ongelma se pitää minusta ratkaista. Kuitenkin, varsinkin työn ja opiskelujen kautta, sitä joutuu usein toteamaan, että ilmeisesti joskus se pään seinäänhakkaaminen ilmeisesti vain on oleennainen osa oppimisprosessia niin turhauttavalta kuin se tällaiselle halki poikki ja pinoon ihmiselle tuntuukin. Koska jotenkin tuota ympärillä vallitsevaa kaaosta piti saada kuriin niin aloitin purkamisen niistä asioista joihin voin vaikuttaa.

Ensin lähetin peruutukset kaikkiin mahdollisiin työsähköpostiin tulleisiin "Haluamme tarjota sinne upeita koulutuselämyksiä, vain 10 000 euroa päivältä"-sähköpostilistoihin. Sitten laitoin rönsyliljan rönsyjä itämään juomalasiin. Kolmanneksi tein Google Docsiin laskentataulukon jonka jaoin miehen kanssa ja usutin senkin täyttämään sinne tietoja vuosibudjetin laatimiseksi. Viimeiseen kannustin tuli siitä hetkestä kun tajusin, että meillähän onkin 20 000 euroa vähemmän asuntolainaa mitä olin kuvitellut, koska en vain ollut pysähtynyt ikinä pohtimaan, että se asuntolaina on varmaankin tässä vuosien saatossa jopa lyhentynyt.

Viimeisenä työnä hyökkäsin lastenhuoneen nurkassa olleiden pussien ja kassien kimppuun. Kuvasin niin paljon mitä päivänvaloa löytyi ja latasin kuvat koneelle.

36 valokuvaa ja pitkälti yli 50 lastenvaatetta päätyi erään foorumin kirppisosastolle. Neljä tuntia myöhemmin jäljellä on vain jämät ja olen 200 euroa rikkaampi. Ei huonompi tuntipalkka ja palkaksi tuli myös hyvä mieli kun sain rojuja pois nurkista pyörimästä. Seuraavaksi voisin tehdä saman operaation omille vaatteille. Tosin ensin pitää pussittaa nuo nykyiset myynnit ja pitää huolta että myös postitan ne oikeisiin osotteisiin.

Nyt voisi mennä nukkumaan. Jos aamulla on kova pakkanen taidan sulattaa pakastimen.