sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Lontoo pienen ihmisen ehdoilla

Viimeisen reilun viikon poika on hartaudella tutkinut Lontoon luonnontieteellisen museon pohjapiirrustusta. Siellä katsotaan ainakin dinosauruksia, sarvivalaita, valashaita ja meritähtiä. Jälkimäiset kolme ovat pojat tulkintoja pohjapiirrustuksen merkeistä, mutta eiköhän sille riitä, että sielä jotain eväkkäitä tyyppejä on pällisteltävän.


Kaksi vuotta sitten reissussa oltaessa poika ei vielä kävellyt kunnolla ilman tukea ja olikin oivaa shoppailuseuraa. Tällä kertaa kauppoja tuskin päästään samalla intohimolla kiertämään ja aikaakin kaupungin ihmettelyyn on saapumisillan lisäksi vain 2,5 päivää, joista dinosaurukset nielevät puolikkaan päivän. Tuon jälkeen me vanhemmat päästään kaupoille tekemään tärkeitä hankintoja (eli minulle alusvaatteita, britit kun ymmärtävät ettei naiset kaikki halua käyttää B80-koon rintaliivejä ja miehelle sarjakuvia). Seuraavalle kokonaiselle päivälle luvassa on pyörien renkaiden potkimista ja pojan juoksuttamista puistossa. Viimeiselle puolikkaalle päivälle mietittiin miehen kanssa lasten eläintarhaa. Sopivasti parin kilsan päästä hotellilta, jotta ehditään käydä siellä, hakea hotellilta tavarat ja suunnata lentokenttäjunaan.

Täyteen emme halua päiviä änkeä. Tarkoitus kuitenkin olisi myös vain olla perheen kesken ja ihmetellä ison kaupungin vilinää. Niin joo ja poika haluaa myös Disney Storeen ja aikoo ostaa sieltä kuulemma Minni Hiiren. Edelliseltä reissulta löytyy kuva pojasta serkkujen kanssa Mikkikaupan edustalta ja sitä on nyt odotettu vähintään yhtä kovasti kuin dinosaurusmuseota.

Nyt vaan toivotaan, että pysytään terveenä. Edelleen hirvittää, että voidaanko me muka oikeasti olla lähtökuosissa ja terveinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!