Aamiaiskananmunat

Lapsosen kummit kävivät Japanissa ja toivat sieltä mitä mahtavimman tuliaisen. Kananmunamuotteja!

Lapsesta tosin ne ihanat muotit olivat deluxhiekkaleluja, joten jouduimme käymään aika voimakassanaisen keskustelun siitä saadaanko me vanhemmat noita muotteja käyttää vaiko ei. Lopulta koko seuraava operaatio toteutettiin niin, että keittiön lattialla huusi suoraa huutoa yksi metrin mittainen lapsi.

Ensin keitetään kananmunat ja sitten seuraa se vaihe, jossa toivoo että olisi perinyt isoäitinsä aspestisormenpäät eli kuumien kananmunien kuorinta. Meillä apuvälineenä käytettiin kauhaa ja kumihanskoja.

Kuorittu muna asetettiin sitten muotin puolikkaaseen.

Ja sitten survottiin kansi kiinni.

Toistettiin sama toisen muotin kanssa ja sitten nakattiin muotit kylmään veteen lillumaan reiluksi kymmeneksi minuutiksi. Tuon jäähdyttelyvaiheen aikan saatiin lapsenkin tunteet jäähtymään parmesanjuuston turvin ja saatiin lapsikin osallistumaan muottien avaamiseen.

Yllättävän hienoja noista tuli. Kalamuottiin munan luonnollinen muoto istui paremmin, mutta hyvin nuo molemmat muodot tulivat esiin. Ohjeessa puhuttiin L-koon munista ja valitsimmekin luomumunakennostamme isoimmat munat tähän tehtävään.

Lopulta tuo meidän taivas tippuu niskaan ja me kaikki kuollaan -tahtotilalla varustettu jälkeläinenkin oli tyytyväinen lopputulokseen ja kuulemma muotit pitää ottaa seuraavan kerran mökillekin mulaan. Joskus olisi mukavaa jos tuo lapsi ei olisi niin kriittinen tekemisiinsäö on aika rasittavaa kun se pitää melkein aina pakottaa tekemäön kivoja asioita. Pojan mielestä kun mikään ei onnistu ja muutenkin parempi sanoa periaatteessa ei. Sitten se kuitenkin on ihan liekeissä kun se ensin on saatu pakotettua jotain tekemään oli kyse sitten pyörällä polkemisesta, uimisesta tai kananmunien muotoonpuristamisesta.