sunnuntai 19. tammikuuta 2014

348 palaa myöhemmin

Eilen meillä oli pojan näkökulmasta tylsä päivä. Meillä nimittäin otettiin pakkasesta ilo irti ja siivouksen yhteydessä roudattiin vuodevaatteet pihalle tuulettumaan. Peittojen ja tyynyjen hengatessa pihamaalla taas pyöritettiin pyykkikonetta, kokattiin ruokaa ja loppujen lopuksi pojan ulkoilutkin kilpistyivät reissuun jätteiden lajittelupisteelle.

Eihän tällainen järjestely missään nimessä ideaali ollut, varsinkin kun ulkona paistoi aurinko, mutta jossain välissä nämä arkisetkin askareet pitää urakoida ja arki-iltoina aikaa on niin rajallisesti. Lisäksi haluamme pitää lapsen mukana näissä askareissa, jotta lapsi oppii, että asunto ei vaan mystisesti kuoriudu pölystä ja ruoka ilmesty valmiina pöytään. Lopputuloksena kuitenkin meillä oli illalla seitsemän aikaan poika, jota kaikki itketti ja keljutti. Lapsesta huomasi hyvin, että sitä yksinkertaisesti vain turhautti se, että koko päivä oli mennyt perheen touhuissa. Varsinkin kun lempikotityöstä eli imuroinnistakin tuli perheen miehille kina aikaiseksi. Tuossa vaiheessa oli liian myöhäistä lähteä enää uloskaan riehumaan, joten piti äkkiä keksiä joku kikka kolmonen, jolla saattin sovinto laskeutumaaan maahan.

Ratkaisuksi napattiin kirjahyllystä pojan kummeilta joululahjaksi saama sarjakuvapalapeli ja 348 palaa myöhemmin meiltä löytyikin huomattavasti sopuisampi jälkeläinen, joka innokkaasti suunnitteli missä järjestyksessä kuvat asetellaan, jotta tarinasta tulee paras mahdollinen. Palapeliin kuuluu siis yhdeksän palapeliä, joista kolmessa on 25 palaa, kolmessa 35 ja kolmessa 56 palaa ja tarinan voi koota miten se lapsesta parhaalta tuntuu.

Palapeli on osoittautunut aivan mahtavaksi. Tosin epätoivo meinasi iskeä meille vanhemmille kun paketin avasimme ja tajusimme, että kaikki yhdeksän palapeliä olivat yhdessä isossa säkissä sekaisin. Onneksi palapelit ovat takaa kuitenkin värikoodattuja, joten lajittelu sujui kohtalaisen helposti ja nyt jokainen kuva asuukin omassa minigrippussissaan. On myös kivaa, että palapelejä on eri vaikeusasteisia, joten lapsi pääsee kuin huomaamattaan haastamaan itseään myös palapeleillä, joihin tämä meidän tiiviisti omalla mukavuusalueella pystyttelevä jälkeläinen ei muuten ehkä tarttuisikaan.

Onneksi tänään on sitten toisella tavalla toimelias päivä ja päästään näyttämään neniäkin enemmän ulos. Sitä ennen tosin brunsseillaan ystävien kanssa, joten ehkä on syytä nyt lähettää tämä liikkelle ja siirtyä keittiöön leipomispuuhiin, jotta vuokaleipä on valmis kun väki saapuu paikalle.

 

2 kommenttia:

  1. Haa! Kiva, että oli palapeli on mieluinen – se oli heräteostos Lidlistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä teidän lahjaheräteostokset alkavat olla aika legendaarisia. K juuri lounaalla selitti miten kaikki paketit löytyivät. Niin ja se mokkapannuhan on ollut unileluna tässä jo tovin joten sekin osui ihan nappiin :)

      Poista

Jätä ihmeessä viestiä!