lauantai 2. tammikuuta 2016

Joululomapuuhia: Heureka

Tänään oli tiedossa juttua jota lapsi odotti joululomassaan heti jouluaaton jälkeen eniten. Saimme yökylään ystäväni ja tämän pojan. Lapsilla on kuukausi ikäeroa (oikeasti se ei ollut suunniteltu juttu että teiniajoista yhtä pitäneeseen ystäväporukkaamme syntyi kuukauden sisään kolme lasta) ja kun ei ne omenat yleensä kovin kauas puusta tipu, synkkaa pojilla jutut ihan valtavan hyvin yhteen.

Yökyläilyn lisäksi ohjelmaan oli tilattu viisiitti Heurekaan. Kävimme pari vuotta sitten isommalla porukalla Heurakassa ja visiitti oli tehnyt kumpaankin lapseen niin suuren vaikutuksen, että ohjelmasta ei juuri ollut neuvotteluvaraa.

Tämänkertainen riskiteemanäyttely ei oikein jaksanut puhutella ketään. Pojat kyllä katsoivat silmä kovana yhden tulivuorien läheisyyteen rakentamisen riskien ja hyödyn arviointin esittelevän videon ja pitivät sitä erinomaisena, mutta noin muuten ei näyttely jaksanut viisivuotiaita puhutella. Suurin osa ajasta käytettiinkin Lasten Heurekassa ja perusnäyttelyssä leikkien ja erilaisia kokeita tehden.

Oman elämänsä Spider-Man innostui nuorallakävelystä muttei kuukävelyn simuloinnista.

Itselleni Heurekan parasta antia on tiedepuoli ja lapsen kanssa eri ilmiöihin tutustuminen on aina yhtä hauskaa, koska oivallus synnyttää iloa. Jaksan myös aina innostua aurinkokunnan tutkimisesta ja tähän myös pojat oli helposti houkuteltavissa. Kummallekin avaruusjutut on pop ja poikein tietämyksestä sai myös osansa Dixin rullaportaiden matkustajat kun kaksi kailottajaa kävivät läpi ilmakehätietämystään.

Planetaarioesitys sensijaan oli rehellisesti sanottuna vähän pettymys. Kävimme katsokassa metsäteemaisen animaation, jossa oli kyllä hyvin tietoa puista, mutta jonka sidetarina lähinnä keskittyi opettamaan mahdollisimman monta tapaa kohdella kavereita huonosti. Myös rottakoripallo oli vähän pettymys. Tila on ahdas, mutta asiaa ei auttanut se, että kaapin kokoiset koululaiset änkivät itsensä seisomaan kiinni rottalan lasiin ja blokkasivat koko katsomolta näkömahdollisuudet. Muutenkin osan perheiden kyvyttömyys odottaa vuoroaan oli vähän ikävää. Pienemmät lapset jäivät tuolloin helposti jalkoihin ja pari kertaa isommat lapset suoraan kiilasivat pienemmät ns. paraatipaikalta pois eivätkä antaneet pienemmän itse tehdä ja kokeilla. Ymmärrän, että lapset eivät aina innostuksissaan malta odottaa, mutta silloin lapsen vanhemman pitäisi olla paikalla lasta suitsimassa.

Joululomalauantainen Heureka oli kuitenkin yllättävän väljä ja rauhallinen vierailukohde. Ja nyt kun vihdoin saatiin se toinenkin sentti lunta maahan muuttui edustan kivipuistokin hämmentävän mielenkiintoiseksi kohteeksi lapsille. Mietittiin jo ystäväni kanssa että ensi kerralla säästetään lippurahat ja pistetään pojat pinkomaan ympyrää kivikossa koko ajaksi kun nyt niitä ei tahtonut saada junalle päin vaikka miten maaniteltiin.

1 kommentti:

  1. Me ei olla 5-vuotiaiden kanssa vielä käyty Heurekassa, isosiskonsa sen sijaan oli siitä tosi innoissaan - kylläkin ilmeisesti juuri perusnäyttelystä (mä en päässyt mukaan). Huomenna on tarkoitus testata täällä Ranskassa Cite de l'éspace, joka keskittyy nimenomaan avaruuteen ja avaruusmatkoihin. Saa nähdä, onnistuuko täyttämään aika korkealle nousseet odotukset.

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viestiä!