Lapsi toteutti itseään värikylvyssä ja minä itseäni lapsen ollessa päiväunilla. Koska minua on siunattu huonounisella jälkeläiselle ovat kortitkin sen näköisiä... Tyhjästä on paha nyhjästä, varsinkin kun ei löydä liimapuikkoa. Sydän on siis kiinnitetty kahdella haaranastalla ja Dymo-tarralla.
Nuo uudet postimerkit sensijaan ovat valloittavia. Olen vain täysin kuutamolla noiden jakeluaikojen kanssa. Kaipa nuo perille löytävät. Jos ei ystävänpäivänä niin ainakin lähitulevaisuudessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!