Nyt on taas kropassa hyvä olo. Kun sairasteltiin jälkeläisen kanssa vuorona perään sitä jotenkin taas lamaantui liikunnan suhteen. Viime viikolla vaunulenkit palasivat ohjelmaan ja tuo piloxing tuo hyvää vastaliikuntaa vaunujen lykkimisestä ja lapsen nostelusta jumittavalle kropalle. Rutina vain kuului kun kroppaa kääntelin. Käsilihasten lisäksi hämmästytti se että ei minun vatsalihakseni olekaan niin onnettomassa kunnossa kuin mitä olin kuvitellut. Ilmeisesti vähemmän esteettiinen vyötärönympärys ei olekaan pelkästään huonoa korsettilihaksistoa vaan ihan ehtaa ihraa... Onko muuten kuinka säälittävää että ihminen on lopputarkastuksessa ollut kevyempi kuin raskauden alussa, mutta on sen jälkeen ihan vain omaa tyhmyyttään syönyt itsensä melkein siihen kuosiin missä on ollut massan suhteen synnyttämään lähtiessään? Miksi ihmeessä sitä piti aina lääkitä omaa väsymystään kaikella epämääräisellä ruoalla ja liian isoilla annoksilla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!