keskiviikko 14. elokuuta 2013

Hei päiväkotikaverin vanhempi!

Nyt kun nuo meidän lapsoset viettävät saman katon alla valtaosan valveillaoloajastaan niin minulla olisi sinulle vähän asiaa. Ihan ensimmäiseksi haluaisin muistuttaa, että päiväkodin pihalle liikennemerkein kielletään autolla ajaminen ja ihan syystä. Ensinnäkin kyseessä on kerrostalon pelastustie, jonka tukkiminen on jo muidenkin kuin nihkeiden päiväkotityöntekijöiden toimesta kielletty. Toiseksi sillä, että helpotat omaa elämääsi ja lapsen turvallisuudella perustelet autolla oven eteen karauttamista vaikeutat ja vaarannat meidän kaikkien muiden päiväkotiin saapumisen. Ja kolmanneksi nyt vielä vetoaisin siihen, että tämä kasvatustyö olisi helpompaa tai ainakin sääntöjen opettelu järkevämpää jos kaikki perheet sitoutuisivat niitä sääntöjä noudattamaan ja huomioimaan myös muut paikalle saapuvat.

Siitä huomiomisesta päästäänkin sitten seuraavaan juttuun. Hyvien käytöstapojen opettelu olisi paljon helpompaa jos niihin kasvetaan jo lapsesta. Olisi siis kiva, että tervehtisit meitä muita eteisessä olevia lapsia ja vanhempia ja että kun lapseni pitää sinulle ovea auki voisit vaikka koittaa kiittää. Ymmärrän kyllä, että sinulla on kiire ja stressiä pukkaa, mutta koska nuo lapsesi päiväkotikaverit ovat niitä joiden kanssa lapsesi hereilläoloaikansa viettää niin voisi olla paikallaan edes opetella niiden muiden lasten nimiä. Joskus voisit kokeilla jopa vaihtaa muutaman sana ryhmän lasten kanssa. Ne lapset pääsääntöisesti ovat hyviä tyyppejä ja niillä on hyviä juttuja.

Ja sitten vielä viimeiseksi pyytäisin, että vaikka nyt niin kiireinen ja tärkeä oletkin niin voisitko katsoa, että kun lähdet kotiin lapsesi kanssa varmistaisit, että lapsellasi on omat tavarat mukana tai ainakin ettet ota kenenkään muun rojuja matkaan. Oli kovin ikävä yllätys huomata, että olit laittanut lapsellesi maantaina meidän lapsen kumisaappaat, jotka olivat kaksi numeroa lapsellesi suuret ja tuosta syystä lapsemme vietti kaksi päivää päiväkodissa ilman kumisaappaita. Ne sinun lapsosesi kengät kun sitten taas vastaavasti oli ne kaksi numeroa liian pienet. Muutenhan tilanne ei nyt olisi ollut niin paha, mutta tällaisena sade-ennätysviikkona tilanne oli kirjaimellisesti nihkeä. Vinkkinä vielä aiheeseen voin kertoa, että jos kenkien väärä koko ei kertonut asiaa riittävän selkeästi niin se, että sinun lapsesi kumisaappaassa lukee harakanvarpain lapsen nimi eroaa aika paljolti siitä, että meidän kumisaappassa molemmissa varsissa on sisäpuolella isot punaiset nimitarrat, joita ei voi olla näkemättä.

Muutenkin olisi kiva jos nimikoisit lapsesi tarvikkeet jotta ne saisi palautettua lapsesi lokeroon jos ne syystä tai toisesta on meidän lokeroon tiensä löytäneet. Tai, että pesisit ne lapsen kädet kun tulette hoitoon. Niitä tauteja kun saadaan iloksemme ihan riittävästi ilman ettei niille anna tasoitusta pesemättömillä käsillä. Voisit myös opetella lukitsemaan leikkipihan portin kun lapsesi kanssa pihalta poistut. Niin ja jos huomaat päiväkotikaverin äidin juoksevan perässäsi huudellen odottakaa-huutoja niin voisit myös odottaa. Tai no tuossa tapauksessa oppi olisi varmaan mennyt perille kun perhe olisi päässyt kotiin. Perheen isä oli nimittäin napannut päiväkodin pihalta omien lastensa kassin asemasta meidän pojan likaiset kestovaipat...

2 kommenttia:

  1. Eeeeih.
    Hermeettinen vitutus teidän puolesta. Mä vihaan väärin pysäköintiä (yksityisautoilua oikeastaan melkein aina) ja tollasta saamarin öykkäröintiä. Ja sitä ettei porttia suljeta perässä tai lapsille puhuta.
    Mä tutustuin viime vuonna kaikkiin lapsiin TODELLA hyvin kun yleensä vein vikana ja hain ekana joten tapasin melkein kaikki tyypit, ja kun mulla oli aina koiratkin niin tuli juteltua. Ihan hauskaa, tietää myös kenestä lapsi puhuu kotona. Jos Ivan lyö niin tietää että voi sit itse vähän mulkoilla Ivania pahasti :D.

    Oiskohan ne pessyt teidän kestot...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on nyt vajaan viikon jälkeen aika hyvä kuva reilusta tusinasta päiväkodin lapsesta ja kunhan lapsi pääsee ryhmään kesämuutosten loppuessa ensi viikolla aika äkkiä opita tuntemaan nuo oman ryhmän lapset. Mä yritän aina löytää aikaa jutella hetken aikaa myös muiden lasten kanssa jos niitä on samaan aikaan pyörimässä eteisessä ja tuntuu, että usein nuo pienet ihmiset ovat aika yksinäisiä ja ne selvästi nauttii kun joku jaksaa kuunnella heidän tärkeitä kuulumisiaan.

      Poista

Jätä ihmeessä viestiä!