Mennäänkö leffaan?

Moni asia muuttuu lapsen myötä. Tiettyinä hetkinä sitä saa kaiun vanhasta elämästä ja miettii, että jaa nyt tämä on näin. Se alkoi jo raskausaikana. Neuvolan vessassa kun suttasi nimeään kertakäyttö kupin kylkeen virtsanäytettä varten niin tuli pariinkoon otteeseen mieleen että vanhassa elämässä siellä kupissa, jonka kylkeen nimeä kirjoitti, oli yleensä jotain muuta nestettä. Väri tosin saattoi olla erehdyttävän saman värinen riippuen boolintekijän kaappien valikoimista. Toinen tuollainen hetki oli se kun miehen kanssa tajusimme, että lapsen syntymän jälkeen artisti jonka keikoilla olemme useimmin yhdessä käyneet on Hevisaurus. Tänään Finnkinon ohjelmistoa selatessa olisi hyvin voinut kolmas tällainen hetki, mutta itseasiassa tällä kertaa kyse oli jostain sellaisesta josta olemme jo pidempään haaveilleet. Me voidaan viedä lapsi ekaa kertaa leffaan.

Autot-leffojen kanssa samalla aallonharjalla ratsastava Lentsikat nimittäin oli vastoin kaikkia ennakkoluulojamme saanut Finnkinon sivuilla S-merkinnän. Eli me päästään leffaan! Saamme pakata popcornia pakastepusseihin ja ottaa pillimehut matkaan. Juhlan kunniaksi voisi jopa ostaa teatterista popparit, mutta meille on siunaantunut lapsi joka ei halua syödä suolattuja popcorneja, joten otetaan omat matkaan.

Itseasiassa syksyn mittaan tulee toinenkin mahdollisuus leffareissulle.

Keksijäkylän Lotasta kertova Lotta ja kuukiven salaisuus tulee ensi-iltaan 15.11.

Molempien leffojen hyväksi puoleksi pitää sanoa se, että niistä on tajuttu tehdä 2D-versiot. Lokakuussa ensi-iltansa saava Turbo esimerkiksi näyttäisi tulevan vain 3D:nä. Tosin siitä tulee myös originaaliversio eli olettaa voisi, että elokuvan teemat ovat enemmän isompien lapsien makuun vaikka noin ensilukemalta elokuva turbovauhtia kiitävästä etanasta kuulostaisi enemmän näiden leikki-ikäisten jutulta.