Mitä me syötäis?

Vähän turhan usein viime keväänä noin kolmen aikaan käytiin kuumeista tekstiviestittelyä Pasilan ja Olarin välillä Mitä tänään syödään? -teeman ympärillä. Vähän turhan usein tuolloin päädyttiin syömään tuorepastaa ketsupilla ja pestolla. Ja vähän turhan usein noilla jokailtapäiväisillä kauppareissuilla koriin tarttui jotain pientä ja heräteostoshenkistä.

Nyt kun ensi viikolla arki taas lähtee rullaamaan päätettiin, että otetaan itseämme niskasta kiinni. Nyt ensimmäisessä vaiheessa vain mietittiin tämän viikon ruoat, mutta tarkoitus olisi, että syyskuusta alkaen saisimme jonkunnäköisen kiertävän arkiruokalistan toimimaan. Tykkäämme kuitenkin aika simppelistä arkiruoasta ja jos nyt mietimme ruoat vaikka aina maanantaista torstaille voidaan viikonloppuna sitten kokkailla vähän aikaavievemmin ja kokeellisemmin ja siltikään ei ole riskinä että kyllästyisimme nopeasti. Viime kevään perusteella nimittäin perheemme eläisi varmaan maailman tappiin tuorepastalla, savukalalla, kirsikkatomaatteilla ja papumakaronilaatikolla.

Ensimmäiseen viikkoon lähdemme jääkaappi täytettynä tuoreilla kasviksilla eli haimme kuvan tomaattien lisäksi myös kurkkuja, suippopaprikoita ja salaattia mökkimme lähellä sijaitsevalta puutarhalta. Iltapäivällä pyöräilimme Lidliin kun ajatus jättikokoisesta Prismasta ahdisti ja ostimme perunoita, keittojuureksia, paputölkkejä, makaronia, maitoa, kananmunia ja juustoja sekä saaristolaisleipää ja maksamakkaraa. Nyt tarkoitus olisi, että ennen perjantaita kaupasta haetaan vain uusi leipä ja maitoa. Ruokalistalla huomenna olisi nakkikeittoa (nakit valmiina jääkaapissa viikonlopun jäljiltä), tiistaina ja torstaina papumakaronilaatikkoa ja keskiviikkona lohta ja perunoita (lohta pakastimessa). Kasviksia syödään ruokien ohessa sekä iltapalaksi leipien kaverina.

Toiveena olisi, että se aika joka keväällä käytettiin jumittamalla nälkäväsykiukkuisen lapsen kanssa ruokakaupassa voitaisiin nyt tämän suunnitelmallisuuden myötä viettää vähän laadukkaammin. Vaikka sitten kotisohvalla halien tai hiekkalaatikolla riehuen. Ne iltatunnit kuitenkin ovat työssäkäyvässä lapsiperheessä kortilla ja haluaisin uskoa, että meillä kaikilla olisi kivempaa jos emme käyttäisi niitä tunteja kinaten K-marketissa siitä, että ostetaanko me Puuha-Petekarkkeja tai Prismassa käyden ikuisuuskeskustelua siitä voisiko lapsi saada yhden pienen lelun.