lauantai 10. elokuuta 2013

Seikkailujen saari

Me leikittiin tänään perheen voimin köyhän miehen viisikkoa ja tuupattiin soutupaatti vesille ja soudettiin läheiseen autioon saareen. Oikeasta viiskosta meiltä puuttui vain koira, yksi ihminen ja hyvät eväät. Onneksi kolmellakin ihmisellä, lähipuutarhalta ostetulla hiivaleivällä ja mehupullollakin pääsi pitkälle. Kissa taisi tosin loukkaantua ettei sitä hyväksytty koirankorvikkeeksi ja meidän palattua se lähti muina kissoina kylille pojan unohdettua oven auki. Tai no jos kissalta kysytään niin se varmaan vaan oikoi vanhoja raajojaan ja sillä välin härskisti oli pistetty töllin ovi kiinni. Kiukkuisena puhisten sen leikkimökin rappusella istui kun tajuttiin päästää se sisälle.

Mutta takaisin seikkailusaareen.


Katsokaa nyt miten symppis pieni poukama! Onnea on maanomistajat joilla eurot eivät ole se ohjaavin voima. Kaikki muut järven saaret nimittäin on täynnä mökkejä.


Sillä välin kun äiti kuvaa ja isä ihailee maisemia on lapsi jumissa.


Onneksi sen sai tyytyväiseksi iskemällä voileivän käteen.


Siinä syödessä oli hyvä arvuutella mitä pilvissä näkyy. Mies näki karjuvan leijonan, joka muuttui porsaaksi ja minä kita auki makaavia virtahepoja. Lapsen ilmeen perusteella se näki nyt vanhempansa ihan uudessa valossa...


Kotimatkalla poika halusi soutaa.


Kummasti mies sai jäädä yksin airoihin kun törmättiin kasvillisuuteen.


Ja siellä se kotiranta sitten jo häämöttikin.

Ensi kesänä yritetään päästä tuonne jo aikaisemmin ja pidemmäksi aikaa. Jos oikein villiksi heittäytyisi niin tuonnehan voisi mennä vaikka telttailemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!