Kun ääni häviää niin onneksi pädistä löytyy piirustusohjelma.
Eli tosiaan ääni otti ja hävisi ja siinä missä eilen pystyin sentään auttavaksi puhumaan ei nyt suusta tule kuin kähinää vaikka miten pinnistäisi ja katsoin parhaaksi olla pinnistämättä. Puhumalla leipänsä tienaavalle asiantuntijalle ne äänihuulet kun ovat kohtalaisen tärkeitä.
Ärsyttävintä tässä on se, että tämä mykkyys eristää sosiaalisesti. On vaikea olla hysteerisiä vitsejä kertova ilopilleri kun viestintäkanavana on toinen etusormi ja kosketusnäyttö. Sentään tuosta piirustusohjelmasta löytyy taustakuvia.
Koska mikäpä olisi hauskempaa kuin kysymys voileivistä Justin Bieberin naamalle kirjoitettuna?
No totuuden nimissä. Harvemmin ne meidän illat juurikaan tästä säteilevämmäksi vaikka minusta miten irtoaisi ääntä. Silti hartaasti toivon, että huomenna lääkäri keksisi jonkun vippaskonstin jolla minut saataisiin puhuvien kirjoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!