perjantai 14. helmikuuta 2014

Oma koti kullan kallis

Matkalla oli ihanaa. Itseasiassa niin ihanaa, että lapsi itki vielä lentokentällä kotimaassakin haluavansa takaisin Lontooseen, koska siellä on dinomuseo, maailman paras leikkipuisto ja kylpyamme hotellihuoneessa.

Ääni kuitenkin muuttui kun tehtiin aamupalaa. Pitkät päivät kävellen yhdistettynä lentoon saivat jalkoihini pahemman turvotuksen kuin loppuraskaus helleaallon aikaan ja kaivoin pakastimesta mustikoita ja mansikkamurskaa ja miksasin ne blenderissä sekaisin tummuneen banaanin ja mehutilkan kanssa. Lapsikin änki apajille ja muutaman hörpyn jälkeen totesi, että kotona on kyllä paremmat aamupalat.

En oikein ikinä ole ymmärtänyt englantilaista aamupalaa. Eivätkö ne oikeasti kaipaa mitään tuoretta aamupalaansa? Tai ylipätään jotain muuta kasviskuntaan kuuluvaa kuin valkoisia papuja tomaattikastikkeessa? Viimeisenä aamun skipattiin hotellin pöperöt ja käveltiin lähi-Pretiin syömään avokadoleipiä ja tänään juoto jäinen marjajuoma maistui suunnilleen parhaalta maailmassa.

Me aikuiset sentään saimme myös ravintolassa ruoka-annoksissamme myös tuorepaloja, mutta hieman kyllä pisti hämmästyttämään ettei aikuisille tasokasta ruokaa tarjoilevissa paikoissa lapselle kannettu eteen mitään tuoretta. Siinä kohtaa ei liiaksi auttanut se, että kalapuikot ja lohkoperunat oli omassa keittiössä väsätyt. Olisivat nyt jonkun kurkkusiivun siihen rinnalle laittaneet.

Erityisen ristiriitaiselta tilanne tuntui kun kävi ruokakaupassa ja näki niiden rehuosastot. Jokaisessa pienessäkin kulmapuodissa tuntui olevan tarjolla monipuolisesti kasviksia eli ongelman ei pitäisi ainakaan olla saatavuudeessa. Sieltä me sitten kannettiin hotellille lapselle iltapalaksi tuorepurtavaa. Lapsen ruoansulatus taidettiin lähinnä pitää käynnissä pensasmustikoiden turvin.

Nyt vaan pitäisi päästä tästä sohvan kulmalta liikkeelle, jotta saataisiin kaupasta haettua lisää monipuolisempaa syötävää. Sentään pääsin jo suihkuun. Siinä muuten on yksi osa-alue, jonka suomalaiset hanskaavat brittejä paremmin. Oi tasainen vedenpaine ja lämpötila, miten teitä olinkaan ehtinyt kaivata.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!