Lapsiperheen kaupunkilomailu on siitä näppärää, että aamulla kukko kiekuu aikaisin, joten ei juurikaan ole riskiä siitä, että päivästä puolet menisi ohi nukkumalla. Eilen suunnattiin luonnonhistorialliseen museoon Hyde Parkin poikki ja oltiin jo yhdeksältä hyvässä vauhdissa.
Eilinen keli oli jotain ihan käsittämätöntä. Tämä on minun seitsemäs Lontoonreissuni ja ikinä ennen en ole joutunut sellaiseen myräkkään missä eilen kuljettiin. Lapsi onneksi rakastui Uniqlosta löytyneeseen Puu fu Tom-liiviin niin ikihyviksi, että saimme tyypin pidettyä puhureissa lämpimänä ja rattaiden sadesuojan ansiosta myös kuivana. Meillä vanhemmilla ei käynyt niin hyvä tuuri ja itseasiassa puuskittainen tuuli koitui myös veljeltä lahjaksi saamani ihanan myrskysateenvarjon kohtaloksi (elättelen toiveita, että pihdit vielä elvyttävät vääntyneen rautalangan).
Kymmenen myrskyistä tuntia myöhemmin vaelsimme takaisin hotellille takw away ruoan ja lapsen kylpyammekroolailun pariin. Uni kutsui lopulta myös meitä vanhempia yhdeksän jälkeen ja aamulla herätessä tuntui suorastaan oudolta kun oli posottanut unta yli yhdeksän tuntia yhteensoittoon. Nyt on ainakin hyvä vireystaso hankittuna kotimatkalle. Jälkeläinen aikoo kuulemma vielä jää Lontooseen eli saatamme joutua käymään asiasta vielä muutaman keskustelun. Lento lähtee vasta iltakuudelta ja koska vielä ei ainakaan näytä että keli olisi ottanut mallia eilisestä niin taidamme lähteä Notting Hillin suuntaan ja samalla voisimme viedä tuon meidän Puu fu Tomin tyyppaamaan myös Prinsessa Dianan muistoksi rakennetun leikkipuiston.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!