lauantai 8. maaliskuuta 2014

E ja A

Tänänkin jatkettiin vokaalilinjalla. Ohjelmassa oli SPR:n hätäensiapukurssi lapsipainotuksella. Itse olen ollut aika huoleton ensiapuasioiden suhteen. Yläasteelta jäi lähinnä mieleen kylmä, koho ja kompressi ja töiden kautta järjestetty hätäensiapukin meni lähinnä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kunnolla heräsin näihin ensiapujuttuihin vasta kaksi vuotta sitten kun olimme pyöräretkellämme Iniössä ja lapsi kaatui juostessa pahasti.

Ensinnäkin olin hyvin hämmentynyt tiedosta, että meilllä oli matkassa ensiapulaukku ja toiseksi aloin siinä samalla pohtimaan, että koska olen aina tähän asti luottanut, että mies hanskaa kaikki ensiapujutut niin mitenkäs sitten suu pannaan kun ollaan keskellä Saaristomerta ja mies teloo itsensä. Seuraavalla kierroksella kun työnantaja tarjosi ensiapukurssia tartuinkin siihen ilolla ja nyt tosiaan lähdin vielä omalla kustannuksella opettelemaan enemmän ensiapua lasten näkökulmasta.


Seitsemäntuntinen kurssi vilahti ohi vähän turhankin nopeasti. Ylläolevan jalattoman kaverin lisäksi käsittelyyn pääsivät myös Baby Anne ja Junior, joten nyt on sitten mielessä puhalluspainalluselvytykset ja tällä kertaa päästiin myös kokeilemaan maallikkodeffaa, joka ei vielä viime vuonna kuulunut kurssien ohjelmistoon.

Tämän päivän myötä sain myös kimmokkeen sille, että liityn SPR:n jäseneksi ja sovimme jo samalla kurssilla olleiden kavereiden kanssa, että rupeamme käymään pari kertaa vuodessa ea-harjoitteluryhmissä ylläpitämässä taitoja. Varsinkin lapsen kanssa touhutessa olisi syytä, että elvytys, haavojen sitomiset ja murtumien ensiavut tulisivat selkärangasta. Uimarannat, metsäretket ja monet muut ovat täynnä monia vaaranpaikkoja ja hyvä olisi, että tilanteen tullen se varmuus toimia tulisi selkärangasta.

Lapsikin innostui miettinään ensiapujuttuja tämän myötä ja harjoittelimme jo sitä miten jos tuntuu, että toisella on ruoka jumissa kurkussa pitää toista silloin taputtaa selkään. Ensiapuasioita olisi hyvä myös enemmänkin käydä lapsen kanssa läpi. Tärkeimpänä pitäisi saada lapsen päähän iskostettua se, että apua pitää pyytää vaikka vahinko olisikin käynyt ns. pahoilla teillä oltaessa. SPR:llä on myös kiva kuvakirja ensiavusta, joka voisi olla lapselle hauska. Nykyisellään kun lapsen käsitys ensiavusta on tainnut lähinnä tulla Oktonauteista.

Näiden kurssien perusteella voin kyllä lämpimästi suositella jokaiselle ensiapukoulutusta. Kahden päivän ensiapu 1 -kurssi on hyvä perusta ja hätäensiapu kertaa näppärästi kaikki avainkohdat ensiaputoimista. Noilla kursseilla oppii paitsi niitä hyödyllisiä vinkkejä niin myös monia kullanarvoisia käytäntöjä, joiden avulla saadaan myös onnettomuuden riskiä reilusti pienemmäksi. Jos ei muuta niin ainakin tuli mieleen, että sen turvavyöleikkurin voisi tosiaan siirtää kiinni narulla vaikkapa vaihdekeppiin. Sillä kun ei juuri mitään tee auton tavaratilassa silloin, kun se auto on pellolla katollaan ja pitäisi päästä liikeelle.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!