tiistai 15. huhtikuuta 2014

Kolmen sauman pipo

Hullu saumuri saapui ja perhesovun uhraamisen riskilläkin lähdettiin noutamaan sitä postista puoli kahdeksalta. Kaikki elementit sovun menettämiselle ainakin oli ilmassa. Jälkeläinen ei ollut nukkunut päiväunia, luuli pääsevänsä lelukauppaan ja oli ikihyviksi loukkaantunut kun en suostunut ostamasn hänelle Angry Birds -postikortteja. Kotona lapsi halusi esittää samalla päiväkodissa oppimiaan Ninjakilpikonnalauluja ja kun itse leikkelin kaapin uumenissa majailleesta trikoosta irti palasia, koska totta kai sitä aparaattia heti piti päästä testaamaan. Täysjärkisten ihmisten mielestähän saumurin kokeilu 20 vuoden tauon jälkeen kannattaa ehdottomasti sijoittaa kello kahdeksaan illalla. Kolme saumaa ja 15 minuuttia myöhemmin saatiin valmiiksi elämäni ensimmäinen saumuroitu vaatekappale.

Takasauma on vähän kiero, päälakisaumakaan ei mennyt ihan kohdilleen taitosten osalta ja tuo reunataitoskin tuli vedettyä vähän sinne päin. Näissä kokeilutilainteissa toisinaan on hyvä sillä, että ei ole varustettu liialla perfektionismillä vaan kuuluu riittävän hyvä -koulukuntaan. Nyt sitten seuraavaksi pitää kutistaa messuilta ostetut kankaat ja sitten vähän huolellisemmalla otteella jatkaa pipotehtailua sekä myös metsästää jostain leggingsien kaavat noin koossa 116 cm.

Sen lisäksi, että lapsi on oppinut poseeramaan blogia varten otettavissa kuvissa kasvot pois kamerasta se on alkanut ohjeistaa myös meitä vanhempia kuvattanaolemisesta. Minusta otettiin pipokuva niin, että katson kissaa. Mies taas sai katsoa ulos ikkunasta.

Eli varsinainen kokoperheen pipo.

Nyt vaan sitten suunnittelemaan mitä sitä ompelisi seuraavaksi trikoota etsiessäni törmäsin yhteen valmiiksi pienennettyyn puuvillakankaaseen. Ehkä nyt kuitenkin maltan odottaa huomiseen sen asemasta, että alkaisin siitä nyt heti samantien surauttelemaan jotain säilytyspussukoita.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!