Alku viikon paiskoimme töitä miehen kanssa niska limassa ja tänään nautittiin sitten sen hedelmiä. Vapaapäivä, yhteinen vapaapäivä. Ihan vain meidän aikuisten kesken. Tai no rehellisyyden nimissä nyt puhutaan kaikesta kuudesta tunnista eli ei tämä nyt vielä tainnut käydä päivästä, jos aikaa meni neljännesvuorokausi. Tarpeeseen se kuitenkin tuli. Tässä ruuhkavuosiarjessa on pyritty nyt maksimoimaan edes toisen vanhemman läsnäolo ja kahdenkeskeistä aikaa ei mitenkään liiaksi ole ollut ja edelliset treffitkin päättyivät palohälyytykseen. Tällä kertaa tuuri oli onneksi paremi.
Kävimme aamupalalla, kiertelimme kirjakaupassa kerrankin rauhassa muillakin kuin lastenosastolla, kävimme päivänäytöksessä leffassa ja pyöräilimme 17 kilometriä. Aika täydellinen vapaapäivä meille. Iltapäivällä kiidettiin jo hakemaan poikaa päiväkodin pääsiäismunametsästyksestä, rakennettiin palapeliä ja melkein palapelin vaikeusasteella olevaa uutta pyöräperäkärryä. Niin ja minä ompelin pipoja. Tällä tahdilla minusta tulee hullu piponainen, joka ensimmäiseksi kysyy tutustumiltaan ihmisiltä mikä niiden päänympärys on. Vähän samaan tyyliin kuin joku tivaa horoskooppimerkkiä ja sen jälkeen iloisesti hikuu, että niin arvasi toisen olevan rapu kun toinen on niin koti-ihminen. Mikä murtaisikaan paremmin jäätä kuin iloinen hihkaisu siitä, että niin arvasin päänympärykseksi 56 cm, kun toisella on juuri sen näköisesti litteä takaraivo?
Ehkä ihan hyvä, että huomenna lähdetään käymään mökillä ja saumurin asemasta huomiota kaipaa trampoliini, joka pitäisi koota talven jäljiltä takaisin takapihalle.
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!