Jos eilen herättiin silloin kun kukotkin vielä raottavat silmiään niin tänään otettiin sitten vahinkoa takaisin ja raotimne pojan kanssa silmiä vasta yhdeksältä. Mieshän oli reippaana ylityöntekijänä sotkenut töihin jo kuudeksi aamulla joten sekään ei ollut meitä potkimassa liikkeelle. Onneksi sentään herättiin tuossa vaiheessa, koska nytkin jo meinasi tulla kiire.
Pitkästä aikaa lähdimme pojan kanssa reissuun pyöräistuimen kanssa ja olikin yllättävän hauskaa polkea 12 kilometriä Tapiolaan kuunnellen tarakalta kuulevaa pulinaa. Ja sitähän riitti kun tyyppiä taisi vähän jännittää pitkästä aikaa ensimmäinen Muotomaakarikeikka.
Tällä kertaa teemana on lentäminen ja aloitimmekin kerran ihailemalla kuvataideoppilaitoksen oppilaiden teoksia, joita poika halusi ikuistaa.
Itsekin päästin tämän jälkeen lentäviin tunnelmiin ja tekemään rakettia. Puolen vuoden tauon huomasi lapsessa hyvin. Tuntuu, että lapsen hienomotoriikka on ottanut valtavan loikan ja yhä useammin paperille tulee muutakin kuin sydänkäyrää. Niin ja joku on mennyt vielä opettamaan tuolle meidän lapselle värioppiaksin. Hämmentävää...
Lopulta minä en saanut kuin maalata pari punaista viivaa ja nitoa osat muotoonsa. Niin ja liimata tuon kärjen vinoon. Lapsi onneksi lohdutti siinä välissä, että ei se mitään haitaa. Kyllä se seuraavalla kerralla onnistuu.
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!