Ei tuo eläinmuseo nyt ihan samassa sarjassa paini Lontoon ja New Yorkin kanssa, mutta omassa painoluokassaan se on kyllä aivan verraton. Pieni paleontologin alku tuntui itseasiassa mahtuvan puitteiltaan paremmin tänne pieniin tiloihin.
Meidän hämmästykseksemme seurueen kolme neljän ikävuoden nurkilla pyörivää jäsentä jaksoivat dinosaurusten lisäksi tutkia innoissaan myös muita näyttelyitä tunnin. Lopulta kolme pienintä siirrettiin äiteineen aulaan juomatauolle ja me miehen kanssa jatkoimme isojen lasten kanssa vielä maailman eläimiet läpi. 1,5 tunnin jälkeen meillä sitten olikin museon viereissä nurmikolla läjä nälkäisiä ja väsyneitä lapsia. Hetken hulluudessa pohdittiin ravintolakeikkaa, mutta koska aurinko harvinaislaatuisesti paistoi päädyttiin hakemaan eväät kaupasta ja kaivaa kaveriperheen vaunujen alakorista picnichuopa esiin.
Postitalon uusi K-kauppa on osoittautunut eväiden hankinnan kannalta erinomaiseksi. Salaattibuffa ja hyvä paistopiste veivät tälläkin kertaa pitkälle ja eväsretki Musiikkitalon vieressä oli muuten onnistunut, mutta kyllä minua hieman sapetti se miten ruokottomassa kunnossa nuo nurmikot olivat. Joillekin meistä ilmeisesti tämä maailma vaan taitaa olla yksi valtava tuhkakuppi ja roskis.
Kotiin lopulta tulimme viisi tuntia myöhemmin 20 euroa kukkaro kevyempänä. Ihan mukavaa, että joskus pääsee näinkin halvalla. Tuntuu, että yleensä mihin tahansa lapsiperhekohteeseen menee jo se parikymppiä meidän vanhempien pääsylippuihin, puhumattakaan siitä, että jossain pitöisi syödäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!