Lisäannos aurinkoa

Saimme reilu viikko sitten tuliaisiksi aivan ihastuttavan auringonkukkakimpun, joka jaksoi viikon verran ilahduttaa arkeamme ruokapöydän päällä. Itse olen allerginen suunnilleen kaikelle mikä kukkii ja erityisesti ruusuille. Ilokseni kuitenkin voin nyt lisätä auringonkukat suppella listalle tulppaanien rinnalle kukista, joita siedän pärskimättä.

Tänään kauppareissulla ruokakaupan vieressä olevan kukkakaupan edessä kyyhötti yksi onneton kimppu auringonkukkia ja oli aivan pakko ostaa ne tuomaan vähän lisää aurinkoa kun se alkuperäinen versio tuntuu jumittuneen pidempiaikaisesti pilviverhon taakse.

Sen lisäksi että auringonkukat ilahduttavat minua ne ilahduttivat ehkä vielä enemmän poikaa. Jos lapsi saisi päättää meillä olisi aina tuoreita kukkia kotona. Jos lapsi myös saisi päättää niin minä kulkisin aina petroolinvärisessä mekossa, joka on halattavan näköinen ja käyttäisin turkooseja jättimäisiä papukaijakorviksia, koska maailmassa ei ole montaa hienompaa asiaa lapsen tietojen mukaan. Lapsi puolestaan itse käyttäisi sateenkaariraitasta toppahalaariaan ja kieltäytyi keskustelemasta siitä mahdollisuudesta, että haalari olisi jäänyt pieneksi, koska haalari on kaikista hienoin ja siinä on kaikki kauneimmat värit.

Kaipuu kauniina pidettäviin asioihin kuuluu yleensä turhamaisena pidettyihin asioihin, mutta voin avoimesti myöntää, että minua ilahduttaa se, että lapsi on tässä suhteessa tullut äitiinsä. Ihaillaan yhdessä kauniita kukkia ja kaivetaan kaapista ne kauneimmat vaatteet päälle.