perjantai 26. syyskuuta 2014

Lämmintä ja yksinkertaista

Jotenkin mystisesti se syksy yllätti meidän perheen shortsit jaloissa. Yhtenä aamuna sitä herättiin ja todettiin, että ulkona on 1,5 astetta lämmintä. Siinä sitä sitten vimmatusti pengotiin eteisen laatikoista lämpimämpää päälle ja todettiin myös, että jotain hankintoja on pakko tehdä ja niissä taidamme turvautua hyväksi havaittuihin valintoihin.

Sairastelun lomassa innostuin kuitenkin lukemaan postilaatikosta tipahtanutta Yhteishyvää ja sen vinkkejä lapsen pukemiseen päiväkodin pihalle. Aika äkkiä kävi selväksi, että S-Ryhmällä ja minulla on muutamat hyvin periaatteelliset näkökulmaerot lasten pukemisessa. Ulkovaatteissa olimme suunnilleen samalla sivulla, mutta välivaatteissa polut erkanivat. Meillä lapsen päälle puetaan välikerrokseksi hengittävää luonnonmateriaalia eli villaa, S-ryhmä suosittelee fleeceä, joka on mielestäni surkea kaikissa ominaisuuksissaan villaan verrattuna. Varsinkin kun lasten fleecevaatteet eivät edes ole mitenkään teknisiä ominaisuuksiltaan. Hyviä villavaatteita saa myös ostettuna, meillä turvaudutaan mummipalveluiden tekemään villahaalariin jo viidettä talvea putkeen.

Varsinkin päiväkodissa tärkeää on myös miettiä sisävaatekerta. Vaatteita joissa on mukava olla ja joiden päälle on helppo kiskoa ulkovaatteet päälle. Itse en koe tarvetta sukupuolittaa helppoja vaatteita, mutta S-Ryhmällä tähän näyttäisi olevan tarvetta. Tytölle nimittäin passelia päällepantavaa olisivat leggingsit ja pitkähihainen t-paita ja pojille collegehousut ja paita. Että edelleen vuonna 2014 ollaan siinä pisteessä, että ei vain voida sanoa, että paita ja housut sen kummemmin erittelemättä sukupuolia. Kun eihän sillä nyt pitäisi olla tuon taivallista merkitystä kumman sukupuolen edustajalla housut ovat ihonmyötäiset ja kummalla on paitana trikoota.


Kaipa minä olen sitten jotenkin naiivi kuvitellessani, että harvat nimittelisivät enää leggingsejä tyttöjen housuiksi. Ehkä se on sitten tämä blogimaailma, joka hämää. Täällä kuitenkin lapsilla vilkkuu sukupuolesta riippumatta niukkalinjaisia housuja ja kun lähipiiriinkin on siunautunut laihanpuoleisia poikalapsia niin leggarit ovat vain käytössä parhaaksi havaittu. Vielä vaippa-aikana poika käyttö collegehousuja, mutta kestovaipan kadottua housuista alkoi poika kiskoa aina collegehousut pois ja hengasi pelkissä sukkahousuissa. Me vanhemmat sitten tuosta pääteltiin, että lapsi ei taida juuri löysistä housuista perustaa ja ostettiin sille suosiolla leggareita. Sen jälkeen housut kummasti ovat pysyneet jalassa.

Yhtä kaikki on täysin tarpeetonta jaotella normaaleita sisävaatteita tytöille tai pojille, varsinkin jutussa jonka tarkoitus on neuvoa miten jälkeläinen pidetään lämpimänä päiväkodin pihalla myös huonommissa keliolosuhteissa. Tai sitten haluaisin nähdä sen jutun, jossa aikuisten lasketteluvarusteita esiteltäessä annettaisiin omat vaihtoehdot sekä naisille että miehille aluspukeutumiseen.

Yhdestä asiasta tosin sentään olimme samaa mieltä Yhteishyvän toimittajan, Elise Tammisen, kanssa. Päiväkotiin kannattaa viedä lisävaatekertoja kelivaihteluita varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!