lauantai 11. lokakuuta 2014

Viirun ja Pesosen kanssa leffassa

Tai no jos rehellisiä ollaan niin lapsen, ystävän ja tämän lasten kanssa leffassa, mutta ei nyt puutua muodollisuuksiin, koska uusinta Viiru ja Pesonen-leffaa on paiskattu harvinaisen epäystävällisen pitkällä nimellä.


Kuva: Tradewind Pictures


En ole ikinä itse ollut mitenkään suuri Viirun ja Pesosen fani. Toki olen televisiossa nähnyt pätkiä ja varmaan joskus jollekin lapselle paasannut ääneen tarinoitakin, mutta muuten tuo kaksikko oli kohtuullisen vieraita sekä minulle että pojalle. Itseasiassa poika vähän epäili, että mahtaako edes pitää mokomasta elokuvasta, mutta päivitti välittömästi mielipiteensä kun kerroin että ystäväni ekaluokkalainenkin on tulossa. Tuo meidän tyyppimme kun hyppäisi varmaan katolta jos isompi poika puolella sanallaankaan ilmaisisi, että sellainen olisi hienoa.

Viiru ja Pesonen - Pikkukepposia ja suurta ystävyyttä oli hurmaavasti toteutettu episodimaisesti edennyt elokuva. Suoraviivaiseen Disney-etenemiseen tottuneet lapset vähän hämmästelivätkin kun elokuva ei loppunutkaan heti suureen huipennukseen vaan tarina jatkuikin vaikka suuri kettutilanne oli saatu selvitettyä. Elokuvan visuaalinen ilme miellytti kovasti omaa silmääni ja puhuva kissa, Viiru, oli oikein toimivasti animoitu. Elokuvan kesto, 1,5 tuntia, oli hyvinkin passeli ja tässä voi mainostaa olevan juurikin sellaista hurmaavaa kokoperheen elokuvan henkeä, jossa ei ole mitään kätkettyjä härskejä taka-ajatuksia. Elokuvaa voikin hyvin suositella lapsen ensimmäiseksi elokuvakäynniksi, mikäli sellainen on ajankohtainen.

Lapsi innostui elokuvan myötä enemmänkin Viirun ja Pesosen maailmasta ja se etteivät tyypit aikaisennin olleet tuttuja ei haitannut pätkääkään. Seuraavalla Ruotsinreissullakin onkin kivaa kun lapselle on alkanut tulla nuo ruotsalaiset suosikkihahmot tutuksi. Voitaisiin jopa nyt vihdoin harkita käyntiä Junibackenissa kun puitteista saisi hieman enemmän irti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!