Asennus käynnissä

Tänään vaihdoin työmatkakamat toiseen kassiin ja pakkasimme perheemme autoon. Viikonloppu kotona olisi tullut enemmän kuin tarpeeseen melkein 60 tunnin työviikon jälkeen, mutta kuten yleensä muutenkin silloin kun on töissä kiirettä tulee myös vapaa-ajalle asioita, joille ei halua sanoa ei.

Pääsin mukaan Rails Girls -tapahtumaan.

Vaikka olen koulutukseltani insinööri ja ollut aina kiinnostunut tietokoneista en kuitenkaan ole koskaan ollut niin kiinnostunut niistä, että olisin ikinä ottautunut koodista. Tai no olen minä ollut siitä kiinnostunut en vain ole ollut kiinnostunut opettelemaan mitään koodaamiseen liittyvää. Nyt kuitenkin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa edes jollain tavoin aikaiseksi omaksujaksi asian suhteen.

En kuvittele tosiaankaan, että kovinkaan nopeasti oppisin hyödyntämään tänä viikonloppuna toivottavasti perustansa saamiani oppeja, mutta haluaisin oppia ymmärtämään jotenkin kokonaiskuvaa. Koko elämäni pyörii kuitenkin vahvasti tietotekniikan varassa ja on oikeastaan aika pelottavaa miten vähän ymmärrän mistään muusta kuin jonkun muun valitsemasta käyttöjärjestelmästä. Työssäni myös ison asiakasryhmän muodostavat IT-alan asiantuntijat ja toivon, että saan tämän myötä myös enemmän työkaluja ymmärtää heidän työtään.

Toki yksi motivaattori ymmärryksen kasvattamiseen on lapsi. Kun jälkeläinen oppivelvollisuutensa aloittaa on koodaus mukana jo opetussuunnitelmassa ja olisihan se nyt siistiä, etten nyt heti ekojen koodia sivuavien koulujuttujen kohdalla joutuisi Skypettämään veljelle saadakseni konsultaatiota. Luultavasti lapsi kasvaa koodiosaamisessaan ohi nopeammin kuin pituudessa, mutta haluaisin ainakin antaa lapselle sellaisen kuvan, että elämä on oppimista ja myös me vanhemmat joudutaan opettelemaan uusia asioita.

Huomisesta tulee pitkä päivä. Läppärin akku on jo lataamassa ja villasukat pakattu valmiiksi kassiin. Seuraavaksi taidan siirtää itseni höyhensaarille lataamaan omia akkujani. Katsotaan huomenna mihin päädytään.