Minulle riittää joulukuu joulun juhlimisiseen, mutta lapsen mielestä joulu on ajankohtainen aihe myös syyskuussa. Tai ajankohtaisuutta varmasti auttoi myös se, että joulun lisäksi samaan pakettiin on paketoitu Tatu ja Patu.
Akateemisen lastenosasto on lapselle runsaudensarvi ja tässä kohtaa myös lapsi tietää vanhempiensa heikot paikat. Nyt hyllystä sitten löytyy tämäkin Tatu ja Patu.
Tatun ja Patun ihmellisessä joulussa veljekset palaavat kiinni kuvakirjakantaan ja kuten odottaa saattaa ei veljesten jouluvisiitti Veeran perheen luokse suju kommelluksetta. Kuvitus on aikaisempien osien tapaan yksityiskohtaista ja lapsen mielikuvitusta ruokkivaa. Tarinaa kuljetetaan eteenpäin parin aukeaman mittaisina lukuina, joten tarinaa jatkaa kuunnella myös perheen pienimmät, jotka eivät vielä välttämättä koko pitkää tarinaa malta kerralla istua kuuntelemassa.
Hauska yksityiskohta on myös tuo kanteen ilmestynyt Mukana myös Veera -merkki. Sukulaislasten kautta Veera tuli tutuksi jo ennen Tatua ja Patua ja vaikka veljekset nykyään nauttivatkin suurempaa kansansuosiota minulle ne ovat Veeran spin off. Tosin tässä kohtaa kyllä veljekset taisivat tehdä Frasierit. Perjantaina ostettu kirja on luettu jo kolmasti ja tahti tuskin tässä hiipuu ennen joulua. Uskallan siis suositella kirjaa sekä vanhempien että lapsen puolesta kaikille, joihin Tatun ja Patun tyyli sekä joulu iskevät. Jos pelkästään ensimmäinen iskee niin kannattaa silti kokeilla ja jos tunnustautuu vain jouluihmiseksi on ehkä paras jättää kirja hyllyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!