maanantai 17. helmikuuta 2014

Loma, sehän kaikilla on mielessä

Kun talvilomat tuli vietettyä, on hyvä alkaa suunnittelemaan seuraavaa lomaa. Mies ei tänään tosin varsinaisesti ollut ymmärtäväisyyden perikuva, kun äsken ruokaa laittaessamme valitin, että nyt näyttää uhkaavasti siltä, että en pysty pitämään kesällä kuin viisi viikkoa kesälomaa yhteen soittoon. Olen siitä onnellisessa asemassa, että työmatkojen ja tuntipankin ansiosta saan vietettyä vuodessa lomaa keskimäärin pari kuukautta ja varsinkin kun lapsettomana tuli reissattua aikanaan vielä enemmän ehdin tottua liki kahden kuukauden kesälomiin.

On tuo viisikin viikkoa hyvin ja nyt viime kesästä viisastuneena pyrin pitämään lomat kaikki yhteen putkeen. Pyrkimyksenä olisi, että lapsi saisi mahdollisimman pitkät lomat päiväkodista, joten pyrimme taas porrastamaan lomiamme hieman. Eli ideaalitapauksessa mies vielä jäisi lomalle kun minä palaan töihin. Tällä tavalla lapsi saisi lomaa ainakin kuusi viikkoa ja luultavasti mummipalvelujen avustuksella saamme lomajakson venytettyä seitsemään viikkoon. Tiedän, että monissa perheissä priorisoidaan koko perheen yhteistä aikaa sekä myös vanhempien kahdenkeskeistä lomailua vuodenmittaan, mutta meidän valintamme on se, että poika saisi hektisten talvikuukausien rinnalle rauhallisemman kesän ja mahdollisuuden viettää myös mahdollisimman paljon aikaa isovanhempiensa seurassa.

Samalla kun tuli iteroitua kalenteri loma-aikojen suhteen tuli myös mietittyä mitä me lomalla haluamme tehdä. Itsestään selvästi ohjelmaan kuuluu mökkeilyä ja varsinkin silloin kun minä jo olen lomalla ja mies töissä todennäköisesti voidaan tehdä niin, että mies ajaa mökiltä töihin ainakin osana päivinä. Lomapäiviin toivottavasti myös mahtuu kaupunkilomaa eli päiviä leikkipuiston ja puistoruokailujen merkeissä. Ystäväperheiden kanssa yhteisen palstan laittoa ja hoitamista ja retkiä ympäri Helsinkiä.

Ja meidän lomahan ei ole loma ilman pyöräilyä ja toivoisimme, että tälläkin kertaa reissuun päästään. Viimeiset kaksi kesää on tahkottu saariston rengasreittejä ja Ahvenanmaata me säästelemme lyhyiden etappien vuoksi ensimmäiseksi pojan itsepoljettavaksi pyöräretkikohteeksi. Tämä kesä on todennäköisesti viimeinen kun poika saadaan meidän peräkärryymme mahtumaan niin, että sen kanssa on hyvä tehdä useamman päivän pitkä reissu ja sen kunniaksi ajattelimme suunnata Kuninkaantietä pitkin Turkuun ja yhdistää samaan reissuun myös laivamatkan Tukholmaan. Tuohon sitten saadaankin aika iso siivu yhteisestä lomastamme tuhlattua, varsinkin kun ajatus olisi, että yöpyisimme Kuninkaantietä seuratessamme telttamajoituksessa.

Eli meidän perheemme lomatoiveissa olisi aktiiviloma. Toimistokalkkunoina ehdimme talvisin istua riittävästi paikoillaan, joten lomalla toivottavasti saamme olla enemmän liikenteessä. Ja nyt kun tämä talvi tuntui muuttuvan tällaiseksi epävuodenajaksi niin toivottavasti saadaan aloittaa pyöräilykausikin pian. Omaan kalenteriini on buukattu pitkät viikonloput niin vapun kuin helatorstainkin kohdille ja silloin mielellämme lähtisimme jo kauden ensimmäiset pitkät pyöräretket tekemään. Itse poljin viime kesänä noin tonnin ja mies reilut kaksi ja nyt toiveissa olisi, että kumpikin saisi luvun hilattua uudelle tuhatluvulle.

Seuraavaksi pitää varmaan suunnata googlettelemaan telttavalikoimia, hyviä päiväretkikohteita ja manata takatalvea tulemattomaksi. Jotain millä kestää nyt nämä märät epäkelit ja onnistuu myös unohtamaan sen, että pitkän kesäloman vastapainoksi vietän ensi kuussa joka kolmannen yön jossain muualla kuin kotioloissa.

 

2 kommenttia:

  1. Mä olen oikeasti kateellinen opettajille, joilla on lomaa koko kesä. Oli se sitten pätkäopettajien työttömyyslomaa tai viranhaltijoiden palkallista. Itse odotan kesää sekä innolla että kauhulla. Innolla, koska saan olla suurimman osan kesästä hoitovapaalla mutta kauhulla, kun kesä katkeaa töihin menoon. Suuri motivaatio pysyä valtion leivissä on vielä suht kaukana siintävät 38 vuosilomapäivää...

    VastaaPoista
  2. Mä en nykyisessä työssä pysty pitämään viittä viikkoa kesälomaa putkeen vaikka haluaisinkin. Kesällä yliopistolla on muuten kuollutta, mutta valintarumba pitää kiireisenä. Toisaalta, kun lomarahat muuttaa vapaaksi, saa kivasti lisälomaa, jolla voi sitten tauottaa tätä ankeaa, ainaista marraskuuta.

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viestiä!