keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Tarpeellisen tiedon metsästäjä

Parhaat meemit naurattavat siksi, että ne vaan ovat niin totta. Yhteen tällaiseen kuvaan törmäsin eilen Facebook-syötteessäni. Ei tämä ehkä naurata suurinta osaa ihmisistä, mutta itse kun olen vuosien saatossa joutunut tonkimaan kotimaisten korkeakoulujen verkkosivuista suurimmalta osalta tietoja, tälle ei voinut kuin nauraa.

Kuva: xkcd.com

Korkeakoulut eivät ole ainoa taho joilla verkkosivujen suunnittelu tökkii. Kuluneen viikon aikana olen törmännyt kiroiluihin siitä, miksi Pikku Kakkosen verkkosivuilla ei voi olla selkeää listausta siitä minä päivänä tulee mitäkin ohjelmia. Ja siihen miten verkkopankit on tehty sellaisiksi, että välillä tuntuu, että helpommalla pääsisi jos menisi konttoriin ne maksamaan (tosin tuo edellyttäisi sitä, että löytää avoinna olevan konttorin, jossa myydään muutakin kuin vakuutuksia ja sijoitusrahastoja). Töissäkin puolet porukkaa odottaa verkkosivu-uudistusta, jonka myötä verkkosivut saataisiin laittaa uusiksi. Itse olen myös hakannut päätäni näyttöön. Tässä nimittäin kävi niin ikävästi, että Ympäristörikos-vanhus ei enää mennyt katsastuksesta läpi ja nyt näyttää siltä, että kaikkien kannalta järkevintä olisi vapauttaa peltilehmä autuaammille moottoriteille kaasuttelemaan.

Autoista tietoa nettiin tuottavat tahot eivät vaan tee selvitystyötä sopivien autojen löytämistä helpoksi. Ainoa mikä tässä oli helppoa, oli käydä City car clubin sivuilla toteamassa, että satunnaiskäyttäjälle tuo ei ole kannattava vaihtoehto, jos auton käyttötarve perustuu siihen, että pitää reissata pitkiä matkoja ja olla useampi päivä reissussa. Meillä on Ympäristörikoksen avulla tehty aika hyvä poissuljentalista mitä me autolta toivomme. Koska mies on liki kaksimetrinen pääjalkainen olisi tärkeää, että auto olisi tilava sisätiloiltaan. Nykyisessä autossa ei miehen taakse mahdu edes lasta, uudessa olisi kivaa, että saisimme takapenkille myös aikuisen kyytiin. Ympäristörikoksessa on pieneksi farkuksi aika hyvät tavaratilat, mutta uudessa autossa voisimme tuosta hieman tinkiä, koska olisi kiva saada tänne 50-luvun kapeille teille hieman pienempi auto eli tavaratila voisi olla sellaiset about 300 litraa ja auton pituus selvästi alle 4,5 metriä. Niin ja sitten tähän vielä päälle kohtuullinen kulutus ja päästöt yhdistettynä riittävään tehokkuuteen maantieajossa, turvallisuudesta tinkimättä. Niin ja muunneltavuudesta tulisi myös plussaa, koska auto soveltuisi silloin meidän käyttötarpeisiimme parhaiten

Ei tuo lista nyt minusta ihan mahdottomalta kuulosta, mutta ilmeisesti faktoilla ei myydä autoja, koska nettisivuilta lähinnä löytyy tietoa auton sivuprofiilin lentävää squashpalloa muistuttavasta linjasta, uusista kissamaista häijyyttä kuvaavista etuvaloista, hunajakennomaisesta etumaskista ja sporttisesta asenteesta. Tavaratilan tilavuudet on yleensä kätketty jonnekin sivun alareunasta ladattavan PDF-tiedoston viikeiselle sivulle. Autoarvosteluissa käytettävyysarviot perustuvat yleensä, jonkun autoihin intohimoisesti suhtautuvan asiantuntijan arvioihin siitä miten auto toimii harrastelijan käsissä. Foorumitkaan eivät oikein auta, koska siellä ne intohimoiset vanteenkiillottajat keskittyvät taviskuluttajan kannalta täysin tarpeettomien yksityiskohtien vertailuun.

Enkä edes ole tämän ongelman kanssa yksin. Tutussa perheessä etsittiin autoa, johon mahtuu takapenkille kolme turvaistuinta. Autokaupassa myyjän oli mahdoton ymmärtää, että autojen vertailu aloitettiin mittaamalla takapenkin koko. Auton muilla ominaisuuksilla kun ei ole väliä, jos perhe ei mahdu kyytiin. Sama on tavaratilojen kanssa, koska sinne takapaksiin pitää saada mahtumaan milloin lastenvaunuja, lätkäkamoja, golfbageja tai kuten meillä, pyöräperäkärry. Olisi paljon virkistävämpää lukea arvioita autoista niiden käyttäjäryhmien kirjoittamana, joille autot on suunniteltu. Kun ei me kaikki vaan olla mitään autointoilijoita vaan se auto on pakollinen paha. Varsinkin kun mies jatkossa joutuu liikkumaan töidenkin merkeissä useammin reilun sadan kilometrin päähän. Meille tuo nykyisillä mielikuvilla myyminen itseasiassa toimii täysin itseään vastaan. Ei me haluta kiukkuisen kissan näköistä lentävää squashpalloa. Ei siitä nyt haittaakaan ole, jos auto on kivasti muotoiltu ja siinä on luonnetta, mutta ne ovat kaikki toisarvoisia tietoja käytettävyyden rinnalla. Eipä tässä kai muu auta kuin lähteä autokaupoille renkaita potkimaan metrimitta käsilaukussa. Se sentään on selvinnyt, että ilmeisesti meille parhaiten soveltuva autotyyppi olisi oksymoroonilta kuulostava pienet tila-autot.

Voin jo valmiiksi kuvitella, että emme taida olla mikään autokauppiaan unelma-asiakasperhe: miestä ei kiinnosta puhua autoa, minä nillitän metrimittani kanssa ja lapsi vaatii, että auton pitää olla punainen Volkswagen.

 

3 kommenttia:

  1. Ah, kolahti kyllä tuo kuva mullekin :D Mulla sentään oli "harrastuksena" surffailla yliopiston nettisivuilla ja intrassa huvikseni, niin mä jopa löysin sieltä joskus jotain, kun sattui tarvitsemaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo intrat on toinen kirous. Kaikki järjellinen tieto on aina hävitetty jonnekin intran uumeniin, jolloin niitä tarvitsevalla ulkopuolisella ei ole mitään saumoja päästä niihin käsiksi.

      Poista
  2. Hahaa! Kolahti kyllä.
    Meidän firman nettisivut uudistui myös, ja olin kyllä valtavan pettynyt. Uudet nettisivut on yhtä paskat kuin vanhatkin, yhtä sillisalaattia. Prkl.
    -V

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viestiä!