Poika sai aikanaan serkuilta perinteisen päästä vedettävän lastensängyn, joka oli hyvä ratkaisu siihen asti kunnes siitä eräänä päivänä hajosi pohjan kannattimet ja kalustelevy murtui. Olimme pohtineet uutta sänkyratkaisua jo aikaisemmin Ikea Hackersista bongaamamme pohjalta ja sängyttömyys oli hyvä syy toteuttaa oma hakkrointimme.
Sänky koostui siis kahdesta kahdeksanlokeroisesta Expedit-hyllystä, jotka on laitettu pitkät sivut rinnakkain. Hyllyjen päälle on kiinnitetty Ikean lastensängyn ritiläpohja ja turvalaita on tehty vanhasta kodistamme ylijääneesta Lackhyllystä. Sänkyyn kuljetaan jalkopäästä, jossa majailee Ikean porrasjakkara.
Sänky on nyt ollut käytössä jo hyvän aikaa ja olemme kyllä kaikki kolme olleet sänkyyn tyytyväisiä. Lapsi saa sängyllä itselleen yläsänkyfiiliksen, tuo on petaamisen kannalta kätevällä korkeudella aikuiselle ja kertaakaan tyyppi ei ole sängystä tullut alas.
71 neliön asunnossa iso juttu on myös se, että sängynalusta kätkee sisälleen uskomattomat määrät tavaraa. Etumaisessa hyllyssä majailee käytössä olevat kirjat sekä laatikoiden kätköissä on palapelejä, soittimia sekä suunnilleen kuutiollinen pikkuautoja. Taaemmassa hyllyssä odottaa käyttöönpääsyä muunmiassa minun semimittava Aku Ankka-kokoelmani, kirjaston poistomyynnistä löydetty useampiosainen Lasten Kalevala, koripallo ja synttäijuhlissä käyttössä olleita koristeita ja tyhjennettyjä foliopalloja. Ratkaisu on siis mitä toimivin.
Vaneriset lelulaatikot ovat niin ikään Ikeassa, mutta valitettavasti poistuneet valikoimista. Harmiksemme tänään huomasimme myös että ilmeisesti myös Moppe-laatikostot ovat poistuneet taas valikoimasta. Olisimme ostaneet niitä pojan huoneeseen toisen, koska pienet laatikot ovat loistavia pikkulelujen säilytykseen kun lapsi itsekin tietää missä lokerossa mikäkin otus tai supersankari majailee. Paperisia asrteita sen sijaan saadaan jatkossakin helpommin säilöön kun ostimme toisen ilmoitustaulun ja sen myötä saimme ne vihdoin molemmat kiinnitettyä kunnolla seinälle. Pojan mukaan nuo ovat kuulemma Turtles-tauluja ja äitikin on tyytyväinen että tuo on riittävä teemasisustuksen tyyli. Mielestäni pojan huone saa olla pojan näköinen, mutta en nyt silti into piukassa ottaisi sinne mitään ihan käsittämätöntä. Pojalla kuitenkin itsellään alkaa olla aika selvät sävelet huoneen suhteen ja toisaalta poika myös tuntuisi huonekalukauppavierailujen perusteella työstävän jo ajatus siitä millainen huone hänellä olisi koululaisena. Siellä on kuulemma ainakin skeittilauta, kitara, työpöytä ja oma tietokone. Äidin visiossa huoneeseen tulee minun lapsena saamaa Lundiaa, jossa on kiinni myös työtaso. Kaikesta muusta sitten varmaankin käydään parin vuoden päästä tiukkaa neuvottelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!