Ekirjat ovat näppäriä työmatkaajalla. Kirjat kulkevat mukana tabletissa tai älypuhelimessa ja jos yhden kirjan saa päätökseen on toinen kädenulottuvilla ilman ettei kassi täyty kirjoista. Kotimaisen verotuskäytännön vuoksi ekirjoista kuitenkin saa maksaa kohtuuttoman hinnan jos lukea mielii äidinkielellään. Olin jo jonkun aikaa tutkinut Helmetin e-kirjojen lainausmahdollisuuksia, mutta tuntui että haluamaani kirjoihin oli aina nälkävuoden mittainen jono.
Viime viikolla kuitenkin bongasin googlaillesani paria kirjaa mahdollisuuden mitä en ollut aikaisemmin tajunnut hyödyntää. Mökkikirjaston e-kirjat. Kesämökikkimme on kuntaliitoksen myötä nykyään osa Lohjaa ja kirjastossa on jo pidempään kuuluttu Lukki-kirjastoihin. Siinä missä mökkimme lähikirjasto yleensä pelastaa lomat osoittautui myös ettei ekirjoihin kohdistunut lainkaan yhtä suuri kysyntä mitä Helmetissä vaikka lainattavia kappaleita Lukissa ekirjoissa onkin vähemmän.
Soininvaaran tuoreimman dekkarin varautumisesta kilahti sähköposti laatikkoon juuri sopivasti ennen työmatkalle lähtöä.
Lukemiseen käytettävä Bluefire Reader ei ole yhtä ketterä mitä vaikkapa Kindlen tai ElisaKirjan lukuohjelmat ja miinusta varsinkin voisi antaa siitä ettei lukuohjelma synkkaa lukutietoja eri laittaiden välillä, mutta ihmiselle, joka kroonisesti unohtaa noutaa varauksensa tai palauttaa lainansa ajoissa tämä e-kirja on täydellinen konsepti.
Seueaavaksi lukenisen alle pääsi järjestelyraamattu KonMari. E-kirja sopii täydellisesti lukumuodoksi kirjalle, jonka viestinä on turhasta tavarasta eroonpääsy. Tosin alunperinkin voisi ehkä kyseenalaistaa sen, että tavaroiden karsiintaa kannustamiseksi painetaan tuhansien kappaleiden painos kirjaa. Tosin varmasti kirjailijan itsensä mielestä hänen kirjansa kuuluu tosiaankin niihin, joita rakastetaan eikä heivata mäelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!