Kevyempi pää

Taannoin eräs miespuolinen kaveri linjasi lyhyiksi leikattuja hiuksiani ihastelleille kavereille, että olen ennalta arvattava hiusteni suhteen. Kuulemma perustila on polkkatukka, sitten se leikataan lyhyeksi, kasvatetaan takaisin polkkatukaksi ja siitä pitkäksi ja sitten se taas leikataan polkkatukaksi. Pitänee myöntää, että tuo kaveri oli jälleen kerran oikeassa. Ei minusta ole elämään niskassa roikkuvien hiusten kanssa. Liikaa kuollutta massaa. Tänään paljaan niskan lisäksi paluun suoritti toinen vanha tuttu.

Karvan varassa

Elämäni yksi parhaita päiviä oli se kun löysin entisen kampaajani. Ihmisen joka tajusi minun hiuksiani, ihmisen joka osasi aina sotkea oikeat värit ja jonka käsottelyn jälkeen ei ikinä tarvinnut kiskos pipoa päähän. Sitten tuli se kerta kun kampaaja kertoi että tämä olisi nyt tässä. Allergia tuli väliimme ja minä pääni jouduimme tuuliajolle. Vuoden verran sinnittelin mitä erilaisempien kampaajien kanssa vanhassa paikassa ja angstasin tukkaani. Sitten törmäsin netissä linkkiin, soitin ajan ja otin hetken mielijohteesta vähän kummallisen ajan. Onneksi otin, muuten olisin nukkunut onneni ohi. Kyseinen kampaaja nimittäin lopetti tuossa tämän päivän paikassa tähän päivään ja nyt sain buukattua itselleni näppärästi ajan uuteen paikkaan. Nimittäin nyt tuntui kuin olisi tullut kotiin. Ei epämääräisiä värejä ja mikä parasta. Ei niskatukkaa.

Mikään ei syö ihmistä kuin ylipitkä niskatukka. Viimeisen kampaajan kanssa siitä väännettiin kättä. Niskahiukset kasvavat kuin citykanipopulaatio leutona talvena, mutta kampaaja intti, että pidempi tukka niskassa on vain naisellista. Ja hitot sanon minä! Tällä kertaa leikkaus tehtiin niin ettei ole väliä vaikka päässä hikoilee kypärä, uimarannalle ei tule harjaa mukaan ja muutenkaan ihminen ei tahdo viettää aikaa pelin edelssä taivutellen niskavillojaan. Oi, Noora, miten onnellinen olenkaan kun sinut löysin.

Lyhyet hiukset

Parin vuoden välein se iskee. Halu saada lyhyet hiukset. Kaksi vuotta sitten hiukset lähtivät viimeeksi ja nyt taas houkuttaisi. Niska paljaaksi ja korvat esiin! Tälläiselle ihmiselle on vaarallista löytää tiensä Pixie cropped-blogiin.

 

Jos nämä kourassa marssisi viikon päästä kampaajalle. Näin platinaiselle linjalle ei lähdetä. En ensinnäkään halua värjätä koko kuontaloa enkä myöskään halua luopua kasviväreistä eli kovin raadikaalia vaalennusta ei näillä muutenkaan saa aikaan.

Kiharat hiukset

Katsoin tovi sitten Maikkarilta Tappajan näköistä miestä. Totesin miehelle että tuon sarjan katsominen saa minut haikailemaan kiharoiden perään. Miehen ensimmäinen reaktio oli lähinnä jotain muminaa ja  sitten hetken hiljaisuuden jälkeen se kysyi että tuosta Maria Ylipäästäkö tuon keksin. Ihmettelin, että no mistä sitten. Mies oli kuulemma ensin miettinyt, että Ville Haapsalon kuontalo oli himot herättänyt. Että näihin kuviin ja tunnelmiin. Pitänee kaivaa suoristusrauta esiin ja taivutella kiharoita. Nyt kun tukassa alkaa edes vähän olla riittävää mittaa.

Kuva Maikkarin nettisivuilta