Tuossa muutama viikko sitten lähikaupan eteen oli parkeeranut joku nuori jätkä esittelemään Omega3-tuotteita ja lapsi sai maisiaiseksi jonkun hedelmänmakuisen hyytelöpastillin. Se oli ilmeisesti parasta mitä maa päällään kantaa ja koska olin vielä lukenut jostain foliohattupääsivustolta, että omegat voisivat auttaa lapsen raivareiden hillinnässä niin käskin miestä käymään seuraavan kerran töiden sen mahdollistaessa tehtaanmyymälävierailulla. Olin nimittäin kuvitellut bongaaneeni noiden kaupan edustalla kaupiteltujen systeemien kanssa suunnilleen samanhenkisen tuotteen myös Lysiltä.
Ja hei tuossa oli vielä muumejakin. Kuva: Lysi
Miehen kotiuduttua kapselien kanssa mainostin näitä pojallekin ja vielä oikein kehotin pureskelemaan tuota kapselia kun paketin kyljen mukaan ne maistuivat tuttifrutilta. Niin. No, ne kapselit maistuivat kyllä tuttifrutille, mutta se kapselien sisus maistui kyllä ihan sille itselleen ja voin vain sanoa, että yhdistelmä oli vähintäänkin vinkeä. Muutamia kapseleita sain pojan ottamaan, mutta sen jälkeen poika ilmoitti, että ei kiitos. Kuulemma nuo mörkömunat eivät sovi hänelle.
Nyt minä olen sitten saanut korkeamman omanapaisesti noita mörkömunia puputtaa. Itseasiassa jos niitä ei pureskele vaan nielee ne nesteen avulla niin nuo kapselit ovat parhaimman makuiset kalamaksaöljykapselit joita olen syönyt. Eli taidan pyytää miestä jatkossakin tuomaan minulle mörkömunia. Jos ne vaikka auttaisivat myös äidin uhmakipuiluihinkin... Ainakin ne ovat mukavasti auttaneet kuiviin hiuksiin ja ihoon.
Mutta nyt tarvittaisiin edelleen lapselle omegoja. Onko jollain lukijoilla kokemusta Möllerin pikkukaloista? Vai pitääkö minun alkaa väijyä Pasilan Alkon ja Lidlin välissä värjötteleviä omegakauppiaita?
