Otsikon teeman ympärille on auennut uusi blogi. Vaikuttaa lupaavalta. Jos aiheen tiimoilta tuntee tarvetta avautua niin kirjoittajia haetaan lisää. Itselläni valitetettavasti kokemusta löytyy lähinnä sieltä pöydän toiselta puolelta. Siis niistä ihmisistä, joiden mielestä euro on liian suuri summa pienen ihmisen bodysta, joka mahtui päälle kuukauden ja jossa on värit kohdillaan. "Tässä on pesunukkaa, mä tarjoon sulle tästä 20 senttiä".
En tosiaan ymmärrä miten joku ilkeää pyytää käytetystä Lindexin bodysta kuusi euroa kun sen kaupasta saa uutena seitsemällä eurolla, mutta kyllä minä sen euron siitä silti haluan. Jos olisin valmis luopumaan siitä 20 sentillä niin itseasiassa lahjoittaisin sen eteenpäin ihmiselle ihan vaikka ilmaiseksi. Ja se mikä on surullisinta. Yleensä ne joiden mielestä 20 senttiä on pätevä hinta tuotteelle kuin tuotteelle ovat niitä joilla ei ainakaan ulkoisesti näytä olevan pikkurahasta puutetta vaan pikemminkin päinvastoin (tosin ehkäpä ne ovat juuri noin päässeet rikastumaan).
Terveiset myös sille yhdelle naiselle, joka tiedusteli myös olisiko minulla tiettyä kenkäparia useammassa eri koossa. Vaikka niitä jalkineita on kohtalaisesti siunaantunutkin, niin yleensä sentään vain ostan sitä omaan jalkaan sopivaa kokoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!