Kuva Brio.net
Kaupassa kun tänään noiden kanssa kurvailin lapsi ja värikylpykamppeita pullisteleva hoitolaukku kyydissä nuo hämmästyttivät ketteryydellään. Olin kuvitellut kääntymättömät etupyörät kovinkin jäykiksi ja olin lukenut että rungon olisi muutenkin pitänyt olla jäykkä. Nuo siis tuleva meille sellaisiksi kipin kapin kotoa päiväkotiin ja toisin päin maitokaupan kautta-rattaiksi. Niiksi, joiden kanssa mennään leikkipuistoon ja jotka saavat näyttää siltä, että ovat nähneet elämää. Rinnalla sitten pidetään nuo Beet niitä hetkiä varten kun lähetään Stockalle humputtelemaan.
Niin ja tosiaan. Kuten kirjoittelin päiväkotiin menemisestä niin tällä viikolla saimma uutisia. Lapsi pääsee lähelle kotia aukeavaan uuteen päiväkodin sateliittiryhmään. Tuo sisarusryhmä eli vähän niinkuin ryhmäperhepäivähoitoa, mutta mukana joukossa on myös yksi lastentarhanopettaja. Eikä hyvä uutiset tähän lopu. Samassa ryhmässä aloittaa vielä kaksi muutakin lasta meidän perhevalmennusryhmästä. Pikkuiset ovat nyt oikeastaan vuoden ajan tapailleet vähintään kerran viikossa, syksyllä pari kolmekin kertaa viikon aikana. Niille tulee olemaan toisistaan niin paljon turvaa muuten oudossa tilanteessa. Eihän tuo hoidon alku vieläkään ihan putkeen mene. Pääsemme aloittamaan vasta 9.1. ja koska mehän ollaan tuossa vaiheessa jo molemmat miehen kanssa töissä niin mummi Turusta tulee ensimäiseksi viikoksi tottuttelemaan pojan kanssa päiväkotiarkea. Mummi onneksi on pojalle läheinen ja rakas, joten ne kyllä pärjäävät (ja taatusti molemmat hävyttömästi nauttivat toistensa seurasta). Me ja toinen kaveriperheistämme pääsimme tuonne nyt peruutuspaikalta. Vielä viikko sitten meille väläyteltiin mahdollisena paikkana esim. Malminkartanoa. Ensin kotoa 40 minuuttia julkisilla päiväkodille ja sieltä mies esim. olisi saanut reissata lähemmäs 1,5 tuntia kolmella bussilla töihin. Nyt päiväkoti ei juurikaan tuo mutkaa matkaan päiväkodille ja hoitopäivät sujuvat inhmillisinä vaikka toinen vanhemmista olisikin työmatkalla.
Leikkauksen jälkeen jo tippui kirjaimellisesti taakka hartioilta, mutta kyllä me tuota päivähoitopaikkaa ehdittiin jo stressata ja surra useampaan otteeseen viikkojen varrella kun työnantajat hiillostivat lyömään lukkoon kevään aikatauluja.
Jätän merkkiä että kävin lukemassa, luen paremmalla ajalla enemmän.
VastaaPoistaMyös mä haaveilen tuosta rintaleikkauksesta, mutta katsotaan..
Onnittelut päivähoitopaikasta! Ja sitten tyhmiin kysymyksiin. Miksi hankitte toiset rattaat toimivien tilalle? Miten/miksi poika viihtyy noissa paremmin kuin yhdistelmärattaissa? Kun postauksissasi on välillä välähdyksiä haluun elää ekologisesti... ;)
VastaaPoistaMeidän esikoinen matkasi yhdistelmissä vajaa kolmevuotiaaksi. Ja esim. kuomu on mielestäni ihan tarpeellinen sadekeleillä.
-envi
Ei me noista GO:sta luovuttaisi, jos ne eivät olisi jäämässä pieneksi kaikin tavoin ja poika ei siksi niissä oikein viihdy. Poika istuu ja nukkuu nyt jo pää melkein kiinni kuomussa ja koska rattaiden istuma-asento jää melko makaavaksi könöttää poika usein kovin hassusti kyydissä ja viihtyy huomattavasti paremmin meidän matkarattaissamme joissa istuma-asento on pystympi. GO:t ovat olleet hyvät vaunut/rattaat meille silloin kun lapsi oli vielä selvästi enemmän vauva ja pärjätään niillä varmaan vielä muutama kuukausi, mutta koska paljon jalan ja julkisilla liikkumme tarvitaan rattaita vielä aika monta vuotta.
VastaaPoistaMitä tulee ekologisuuteen niin nuo meidän nykyiset menopelit lähtevät kyllä eteenpäin ja uskon, että niiden kyydistä pääsee vielä nauttimaan useampikin lapsi koska ne ovat hyvässä kunnossa.
Teillä on ollut tuuria kun yhdistelmien ratasosa on toiminut myös vanhemman lapsen kanssa. Usein vain tuntuu mitä muidenkin vanhempien kanssa on keskustellut, että kovin monet yhdistelmät ovat sellaiset etteivät ne enää vanhemman lapsen kanssa toimi samalla tavoin. Parhaiten varmaan toimivat ne, joissa vauva-aikana lapsi matkustaa ratasosaan laskettavassa kantokopassa ja ratasosiossa on kunnolla kokoa.
Kaipa tuo osittain on vaunuvalmistajilta tietoistakin toimintaa, että tuotteet valmistetaan siten että ne myös jäävät pieneksi. Enemmänhän he saavat sillä myytyä tuotteitaan. Itse mielelläni ostaisin vaikka nykyiseen runkoon tuolimaisemman istuimen jos sellainen olisi saatavilla, koska tuossa rungossa on muuten säädettävyys ja tavarakorin koko aivan optimaaliset meidän perheellemme.
Luultavasti silti vaikka näillä tiedoilla tiedänkin että GO:t toimivat vain ekat kaksi vuotta kunnolla (ainakin tuollaisen metriheikin kuin tuo meidän lapsi kanssa) niin ostaisin nuo silti. Ollaan tykätty niistä todella paljon. Nyt vaan kiirehditään ostamaan nuo Pony sillä ajatuksella, että kun vuoden 2011 värejä myydään pois niin säästetään selvää rahaa sillä, että ostetaan nuo jo nyt vaikka varsinainen tarve tulisikin vasta keväämmällä.
Ja miksi emme osta noita Ponyja käytettynä? Niistä saisi huuto.netissä maksaa melkein saman mitä alennuksessa uusista ja koska rattaat tulevat olemaan kovassa käytössä vielä vuosia (itse olen matkannut Ponyissani vielä reilusti yli nelivuotiaana) niin haluamme ostaa kärryt, jotka meillä varmasti kestävät tuon ajan.