Pehmolelut eivät noin muuten ole olleet menevän taaperon mieleen, mutta sitten kolahti kohdilleen. Oulun lentokentältä käsimatkatavarassa lentokoneeseen jäniksenä hyppäsi Muumipeikko, jota ilman ei sitten voitu enää tehdä mitään. Muumi lähti päiväkotiin, tuli sänkyyn ja sitä olisi pitänyt myös välillä nukuttaa vaunuissa ja hoitaa kuin parastakin vauvaa.
Sitten pari viikkoa myöhemmin kävi niin mahtava tuuri, että Valtterin kirpputorilla uutta kotia etsi melkein iskemätön Niiskuneiti. Neitiparka on pyörähtänyt pesukoneen kautta ja turki on vähän takussa ja otsatukkakin saa typpin näyttämään erehdyttävästi aktiiviura-aikojen Tiina Lillakilta.
Tyypillä on päälläkin Ouluntuliaisia. Metsolan omaa tuotantoa olevat villasekoiteleggingsit ja samasta kaupasta löytynyt Villervallan trikoopaita ovat päässeet luottovaateiksi heti. Nuo Villervallan trikoopaidat ovat aivan parhaita. Ne eivät mene pesussa miksikään, värit pysyvät kirkkaina ja trikoo on mukavan paksua ja jämäkkää. Plussaa myös siitä, että paidat ovat aidosti sukupuolineutraaleja. Tuntuu, että sen jälkeen kun lapsi siirtyi vauvapuolelta taaperopuolelle sukupuoliroolitus on tullut vaatteisiin jäädäkseen. Vauva-aikana meillä oli vielä aika paljon Lindexin vaatteita, mutta viimeisen Lindexin trikoopaidan mentyä käsittämättömään kuntoon jo parissa pesussa, bodyista nappein irtoiltua ja värien haalistuttua ei loppujen lopuksi edes niin paljon jaksa harmittaa että koosta 86 ylöspäin punaisiin velorhousuihinkin piti lisätä röyhelöt. Loppujen lopuksi nuo Villervallan vähän tyyriimmätä paidat tulevat edullisemmiksi kun käyttöikä on jotain aivan toista luokkaa. Uskoisin, että nuo kestävät vielä pojan jälkeen hyvin jonkun toisenkin lapsen käytössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!