Timpan kimppaan

Median aallonharjalla surfaavat blogarit ovat kirjoitelleet nyt kaiken ranskalaisesta vanhemmuudesta ja siitä miten siellä lapset osaavat olla ihmisiksi ja kukaan ei ole kuullutkaan uhmaiästä. No meillä ollaan tehty ne kaikki ranskalaisia järkyttävät teot: nukutaan samassa sängyssä, imetettiin niin kauan kun lapselle rinta kelpasi ja ostettiin vielä parikin eri kantoviritelmää ja lapsi on viettänyt tähän mennessä vain yhden yön erossa meistä vanhemmistaan ja senkin olosuhteiden pakosta (eli mun leikkauksen jälkeen). Nyt tuo perheen pomon asemaan päässyt kupeitteni hedelmä sitten huutaa kurkku suorana sitä miten väärin oli joutua menemään pottailemaan ja miten tyhmät vanhemmat antoivat katsoa vain yhden jakson Timppaa, joten jatketaan nyt enemmin tuolla Timpalla.

Timppa eli alkuperäiskielellä Timmy Time tulee tiistaiaamuisin Pikku Kakkosesta ja Aardman Animationsin työn suurina ystävinä me vanhemmat jotka tässä vaiheessa vielä voimme määrä mitä jälkeläisemme katsoo ja minkä verran tallennettiin tuota testimielessä digiboksille jakso. Timppa on spin off Late Lampaasta eli Shaun the Sheepistä joka myös itsekin on spin off tekijöiden tunnetuimmasta sarjasta, Wallace & Gromitista. Se mikä meitä vanhempia eniten viehättää sarjassa on se, etteivät eläimet lainkaan puhu vaan ne kommunikoivat luonnollisilla äänillään. Vaha-animaatiohahmot ovat vielä miellyttäviä katsoa ja sarjan sisältö on suunnattu brittien pre-schoolikäisille ja tarinoiden pyöriessä päiväkodin ympärillä on tuo meille mitä passeleinta tv-viihdettä. Minun puolestani tälläisiä saisi olla enemmänkin. Kirkkaita värejä, rauhallista tarinankerrontaa, hyviä hahmoja ja tarttuvaa musiikkia.