sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Arkipalapeliä

Sunnuntai-illan hupeihin meidän perheessämme kuuluu seuraavan viikon läpikäynti. Kumpi vie lapsen aamulla, kumpi hakee illalla, mitä syödään, pitääkö käydä kaupassa ja olisiko vielä jossain välissä saumoja ehtiä salillekin.


Poika yleensä viedään päiväkotiin aamupalaa ennen eli viimeistään kahdeksaksi. Parempi olisi jos oltaisiin paikalla jo vähintään kymmentä vaille, jotta ei tarvitse heti mennä puurokipon ääreen. Toinen vanhemmista tähtää päiväkodille iltapäivällä neljäksi ja jotenkin tuo kaksi kilometriä, jotka aamulla vievät 10 minuuttia vaativat mystisesti iltapäivästä melkein tunnin, joten kotona yleensä ollaan viideltä. Tuossa vaiheessa ruoan pitäisi olla suhteellisen nopeasti valmistettavaa, joten ruokahuolto vaatii yleensä säätämistä. Tällä kertaa lista näyttää seuraavalta:

Maanantai: Papumakaronilaatikko, joka tuossakin kuvassa komeilee
Tiistai: Kikherne-fetapihvit, joita jäi sunnuntain päivälliseltä, kasvisten kera
Keskiviikko: Makaronilaatikon toinen tuleminen
Torstai: ensimmäinen ajatus oli hernekeitto, mutta koska noita palkokasveja piisaa niin taidetaan syödä avokadopastaa, edellyttäen että tällä hetkellä kivikovat avokadot ovat kypsyneet syömäkelpoiseksi
Perjantai: pitsaa, itse leivottuna jos paukkuja riittää, jos ei niin turvaudumme lähipubin take away menuun

Niin ja koska illat ovat mitä ovat ja lastakin olisi kiva nähdä hereillä edes pari tuntia niin vastaus viimeiseen aikataulutuskysymykseen löytyy aamuista. Treffit spinningpyörän ja juoksumaton kanssa odottavat tiistaina ja perjantaina.

2 kommenttia:

  1. Sinä saat tuon aikataulutuksen kuulostamaan oikein helpolta ja järkevältä. Meillä vastaava elämä alkaa nyt tulevalla viikolla. Rutiinit hakemista ja viemisten suhteen ovat täysin hakusessaan ja vaikea arvioida aikaa, joka päiväkotikoukkauksen kera työmatkaan kuluu. Työpäiväkin pitäisi jossain välissä ehtiä tekemään.

    Viikon ruokalistan laatiminen taitaa olla meilläkin edessä. Se on se hankalin juttu! Mutta kiitos hyvistä ideoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me turhan usein sorrutaan siihen, ettemme suunnittele viikkoa kunnolla. Olevinaan on niin kiire ja sitten koko viikko menee sähläten. Taaskin tähän meni vain viisi minuuttia ja makaronilaatikon kypsennys, mutta jotenkin sekin vaan on niin ylivoimaista toisinaan... Se helpoin arki kuitenkin löytyy niistä rutiineista vaikka se välillä onkin minun vaikea myötää.

      Poista

Jätä ihmeessä viestiä!