Sisustuksen uudet tuulet

Kevättä odotellessa useampinkin bloginpitäjä on saanut sisustuskärpäsen pureman ja enhän minä nyt halunnut jäädä Pekkaa pahemmaksi.

Meillä kevään uudet tuulet puhaltavat sisustustekstiilien muodossa. Harmaa sohva sai verhokseen kaksinkertaisen fleecepeiton, Karvispyyhkeen ja pyyheliinan jonka epäilen tarttuneen miehen matkaan joltain laivareissulta aikana ennen parisuhdettamme. Vuodetekstiilitkin kaipasivat jotenkin froteisempaa otetta joten nyt tuo kupeittemme hedelmä nukkuu yhden Nokia- ja yhden Genencor International-mainospyyhkeen välissä ja yöpöydän virkaa tekee todellinen designhelmi, Wiledan moppaussanko.

Ensimmäisen oksennuksen jälkeen (tietenkin bussissa matkalla kotiin) vielä uskottelimme, että pojalla on vain kurkussa joku huonosti, mutta kunhan päästiin kotiin niin karu totuus alkoi selvitä viimeistään kolmannen oksennuksen jälkeen. Onneksi suurin osa siitä ekasta oksennuksesta päätyi lapsen syliin ja tyyppi saatiin enimmäkseen puhdistettua kierittelemällä sitä lumihangessa. Illan ratoksi kuitenkin päästiin pyörittämään jo eka pesukoneellinen jossa pestiin ulkovaatteet sekö rattaiden tekstiilit. Brion Ponyt osoittautuivat kahdelle insinöörille liian haastavaksi ja jouduin googlaamaan ohjeet kankaiden irrottamiseksi. Jos joku muu joskus joutuu samaan niin ne sivurautojen etumaiset niitit eivät olekaan niittejä vain painonapit ja ne kun avaa saa kankaan liutettua kokonaan irti.

Me vanhmmat otinme nyt kovat aseet käyttöön ja aloimme kyllästää vatsojamme maitohappobakteereilla. Minulla on tapana saada vähintäänkin infernaalisia vatsatauteja, joten ollaan yritetty, että mies hoitaisi suurimmat hoidot ja minä menen nukkumaan pojan huoneeseen yöksi. Toivottavasti tällä karanteenilla ja maitohappobakteereilla saadaan tauti minulle lievänä. Siihen en nimittäin usko, että kokonaan säilyisin tartunnatta, mutta jos nyt vaikka tällää kertaa en joutuisi viikoksi vuoteenpohjalle kuten edellisinä kolmena vuotena.