Väsynyt

Sitten viime syyskuun olen muistaakseni ollut yhtäjaksoisesti terve 1,5 viikkoa putkeen. Infektio seuraa toistaan ja vointi on jatkuvasti puolikuntoinen. Tämän viikon teema ei juuri aikaisemmasta puolesta vuodesta poikkea.

Uusi kattaus antibiootteja, tällä kertaa jopa sopivia tai no ainakaan en ole joutunut hengittämään avaavaa lääkettä päivystykseen ja vointikin ehkä vähän alkaa kohentua.

Tämä jatkuva sairastaminen alkaa käydä vähän raskaaksi vaikka eihän sitä nyt pieni flunssa kovin pahalta sairaudelta kuulosta. Kun ei puoleen vuoteen ole päässyt kunnolla liikkumaan niin kroppa alkaa oireilla muutenkin ja kun kroppa oireilee, on jatkuvasti väsynyt niin sitten alkaa hajota pää. Jatkuvat poissaolot töistä ei yhtään auta vähentämään stressiä ja nyt on vielä rinnalle noussut huoli myös omasta terveydestä. Miten ihmisestä, joka pystyi vielä kesällä polkemaan 50 kilometriä päivässä polkupyörällä jos siltä tuntui ja juoksemaan sen suunnilleen kympin on tullut tällainen hinkuva ja vinkuva möykky, joka tekee kuolemaa jo juostuaan kotiportilta bussipysäkille viereiseen kortteliin?

Tänään on taas viimeinen päivä sairaslomaa tällä haavaa, mutta ensi viikolla olisi talviloma. Mies lähtee Saksaan työmatkalle ja me pojan kanssa matkataan mun alkukotiin. Täytyy toivoa, että riittävästi unta, ulkoilua jaksamisen mukaan ja hillittömästi maitohappobakteereita, vitamiineja ja ruisleipää saisi tämän tautikierteen katkeamaan. Minä olen väsynyt olemaan alati sairaana.