Lapsen valtakunta

Tänään tapahtui yhdenlainen ihme. Lapsen huone oli kutakuinkin siisti ja ulkona paistoi aurinko eli sain räpsittyä kuvia joita jopa kehtaa julkaista.

Huoneessa siis majailee elokuussa kolme täyttänyt poika ja osa-aikaisasukkaana yksi tukevahko maatiaiskissa. Huone on kivan kokoinen. Suunnilleen 3,5 kertaa 3 metriä ja toimi ensimmäiset vuodet meidän vanhempien makuuhuoneena. Itseasiassa huone valmistui kutakuinkin neljä vuotta sitten kun vauhdilla remontoinne makuuhuonetta ja olkkaria siihen kuntoon että ilkesimme muuttaa putkirempan keskelle kun vanha koti piti tyhjentää. Silloin päätinme, että ne listat ehtii kiinnittää myöhemmin ja se päivä ei ole vieläkään tullut.

Mutta nyt siis nykytilaan kaikkine puuttuvine lattialistoineen.

Eli kuten kuvasta huomaa. Emme ole lastenhuoneen suhteen mitään minimalisteja. Itseasiassa voin suoralta kädeltä myöntää, että noita leluja on poskettomasti ja ne vievät tilaa tuhottomasti kun löytyyn niin junarataa, Duploja, pikkuautoja kuin pehmolelujakin. Jälkimmäisten suhteen poika on ihan hillitön haalija ja seon adoptoinut tuonne myös kaikki minun vanhat lelut, joita on tuo sänky puolillaan.

Sänky on nikkaroitu kahdesta Expedithyllystä ja Ikean pohjasäleiköstä. Turvalaita nikkaroitiin vanhan työpöytämme jaloista. Lokeroissa säilytetään näkyvien kirjojen lisäksi laatikoissa etualalla palapelejä, lautapelejä, askartelukamoja ja muuta tuollaista. Takarivissä säilytetään sitten sesonkikamaa kuten koristeita synttäreiltä, joulusukkaa ja muuta harvemmin tarvittua.

Ikean vuodenojatuoli hommattiin pojan synnyttyä lähinnä mummia silmällä pitäen ja siinä on myös tarvittaessa nukkunut toinen vanhemmista jos lapsi on ollut kipeänä. Tosin vielä niin, että kipeä lapsi siirtyy vanhempien huoneeseen ja töihin menevä vanhempi evakuoidaan vierasvuoteeseen. Tuolin ja sängyn välistä pilkistävä pöytä on odottamassa sitä, että siirrämme kaappikellon vierestä ison laatikon syrjään ja pöytä pääsee kellon viereen.

Kaappikello ja leikkihellan vieressä olevat säilytuskaluste ovat kalustearpajaisten myötä siirtyneet lapsen huoneeseen eteisestä. Sängyn toinen Expedit-hylly on niinikään vanha ja löytyi meiltä jo edellisestä kodista. Leikkihellan poika sai kummisedältään ja altaan me vanhemmat ostimme. Seinillä olevista hyllyistä tuo lokeroversio löytyi Tigerista ja punainen sekä valkoinen hylly ovat isäni käsialaa, valkoinen lapsuudenkotini kylppäristä ja punainen mökiltä. Keinutuoli on minun vanhani.

Matto on äitini tekemä ja verhot teetetty hieman haastaviin ikkunoihin Marimekolla. Sänky kaipaisi jonkunlaista päiväpeittoviritelmää ja lattialla oleva vanhan sängyn patja on kietaistu Ikean vauvojen pussilakanaan. Ovessa olevan nimikyltin poika sai lahjaksi serkultaan.

Kantavana ajatuksen pojan huonetta sisutettaessa on ollut se, että tavaroille löytyisi helposti paikat, joten siksi tilasta löytyykin monia säilytyslaatikoita ja tänä viikonloppuna lisättyjä hyllyjä. Nyt poika saa pitkälti itse laitettua tavarat myös paikoilleen. Pojan huoneen sijainti olohuoneen kupeessa on myös ideaali. Nyt poika leikkii tyytyväisenä omassa huoneessaan vaikka me vanhemmat oltaisiin olkkarissa, koska näköyhteys säilyy. 50-luvun umpipuinen ovi ja sikeäuninen lapsi mahdollistavat myös sen, että pojan nukahdettua me vanhemmat voimme rauhassa katsoa telkkaria normaalilla, kerrostaloon sopivalla, äänenvoimakkuudella.