perjantai 8. toukokuuta 2015

Ruoka ihan oikea

Sen jälkeen kun muutin omilleni meni varmaan kymmenen vuotta niin, että pystyi laskemaan sormilla ne kerrat kun ostin perunoita kotiin. Elin opiskelija- sekä työpaikkaravintoloiden ruoilla ja kotona söin lähinnä pastaa ja leipää. Lapsen myötä kuitenkin peruna teki paluun ruokavalioon ja hiljattain tartuimme klassikkoruokalajiin, joka ehkä syyttä kärsi liikaa kahdeksankymmentäluvun ja Matti Vanhasen huonon naismaun aiheuttamasta taakasta eli uuniperunaan.

Eräs kavereistani on intohimoinen uuniperunaihminen (silleen hyvällä, ei mattivanhasmaisella, tavalla) ja sai minutkin vakuuttumaan että perunoita olisi syytä kokeilla. Potut lykättiin uuniin (päätimme olla ei folioita -koulukuntaa) ja täytteeksi valmistettiin klassista savulohitäytettä ja ruoan 2000-luvulle tuovaa avokadotäytettä. Ja ai että oli hyvää. Tosin tuossa olisi saanut olla jo melkoisen pahasti peukalo keskellä kämmentä, että ruoan olisi saanut sössittyä.
Uuniperunoiden ehkä paras puoli oli kuitenkin se, että se oli ruokalaji, jonka lapsi veteli kitusiinsa ilman mitään valituksia. Tokikin hänen perunansa vieressä lohi oli palana ja avokado ja tomaatti toisena ja kolmantena ja perunan kastikkeena toimi vain pieni nokare voita, mutta kaikki upposi kitusiin ilman yhtäkään epäilevää sanaa ja siitä riemusta olisin valmis pitämään uuniperunapäiviä vaikka kerran viikossa.
Seuraavaksi vain pitäisi lähteä miettimään minkälaisia täytteitä perunalle tekisi. Lohi nyt on klassikko, mutta varsinkin kasvistäytteitä pitää pohtia jotta saa niihin myös proteiinia mukaan. Ja pian alkavan uusien perunoiden sesoonkin nuo täytteet passaavat ihan mukavasti, varsinkin jos, tai meidän tapauksessa kun, perunoita keittää niin että seuraavana päivänä ne voi nakata pannulle paistumaan.

 

1 kommentti:

  1. Mä sain eilen keittokirjan josta sä varmaan tykkäisit myös: Deliciously Ella. Katso blogiaan, sielläkin jotain esimerkkejä.

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viestiä!