Kotiintulo

Vuosi sitten karattiin sairaalasta kotiin. Olisivat vielä pitäneet yhden yön, mutta haluttiin omaan kotiin. Tällä järjellä oltaisiin lähdetty jo vuorokautta aikaisemmin. Kapea sairaalapeti, jatkuva nälkä ja stressi eivät lisänneet sitä alun pesimishaluja. Elämä muuttui paljon helpommaksi kun pääsi omaan kotiin. Oma sänky, omat ruoat ja oma kissa tuijottamassa epäluuloisena. Siitä se elo vasta lähti kunnolla luistamaan.

 

Kuvittelin että tänään olisi ollut taas kotiintulo. Että mies ja poika olisivat tulleet kotiin, mutta eivät ne tulleetkaan. Jäivät vielä yhdeksi yöksi vaarin luokse. Ollaan nyt sitten nautittu kissan kanssa laatuajasta kahdestaan. Mies on kateellinen kun kissa on tullut sänkyyn nukumaan, minä ikävöin poikaa. Huomenna onneksi nähdään. Pieni ei tosin ole tainnut ehtiä äitiä ikävöimään. Liian kova kiire kieputtaa vaaria tiukasti pikkurillin ympärille.

Niin ja sivumennen sanoen. Kuvan turvakaukalo olisi kotia vaille. Römmer Baby Safe, uutena ostettu, kolaroimaton ja kolhimaton. Käytetty yhteensä alle 50 kertaa ja säilytetty lämpimässä ja kuivassa (eikä kissakaan ole saanut siinä nukkua). Jos tiedätte että jollain olisi tarvetta niin vinkatkaa. Tuo kulkee Helsingin lisäksi helposti Turkuun, muuten ei tuota lähdetä roudailemaan.