50-luvun kerrostalon ominaispiirteisiin kuuluu hintsusti pistorasioita. Olohuoneesta niitä löytyy peräti kuusi, mutta koska ne ovat sijoitettu huoneen vastakkaisiin kulmiin ei järjestely ole mitenkään aukoton. Koko kesän olemme katselleet lasisen ruokapöydän alla oikeaa katseenvangitsijaa. Valkoista jatkojohtoa johon läppärin ja iPadin laturit kiinnitetään. Lopulta todettiin, että eipä me oikein taideta pärjätä ilmankaan tuota, mutta jotain sille piti tehdä.
Se jotain löytyi Design Markkinoilta. Johtojemmaon muovinen laatikko, jonka sisälle kolmen pistokkeen pistorasia ja kuvassa aikaisemmin esiintyneet piuhat. Plussaa siitä, että nääpiön näpit eivät saa tuota kantta keploteltua pois ja kannen alle saa jemmaan myös johtoja silloin kun ne eivät ole koneessa kiinni. Valkoinen johto ei nyt ollut varsinaisesti mikään kaunistus, mutta reilu kymmenen minuuttia ja muutama metri mustaa sähköteippiä auttoivat tässäkin ongelmassa. Nyt tuo johto näyttää lattialla kiemurrellessaan melkein siltä kuin sen kuuluisikin siinä olla.
Toinen käytännön sanelema sistusratkaisu kuultaa viimeisen kuvan taustalla. Kuulapää harrastaa uhkarohkeaa kiipeilyä ja siirtää Kilta-tuolin vähän turhankin ketterästi. Nyt nuo tuoli viettävät vapaa-aikansa kaadettuna lattialla. Riitti että kertaalleen lapsi on poimittu kirjahyllystä tuolin kanssa kiipeilytään. Tuolin taustalla näkyy myös arvosteleva karvanaama. Kissa ei selvästikään hyväksy, että hänen petipaikkansa on tällä hetkellä 90 astetta väärään suuntaan.
Aika pähee boksi, vois olla käyttöä meilläkin!
VastaaPoista- Carita