Kaipa kun elokuviin meni vailla ennakko-odotuksia ei voinut kuin yllättyä positiivisesti. Näyttelijät toimivat, tosin me mietimme jälkikäteen että saako Eero Milonoff mitään muita rooleja kuin noita vähän öykkäröiviä. Muutenhan itse tarinasta on vaikea kertoa mitään. Elokuvassahan kun ei varsinaisesti tapahtunut mitään. Siinä vain oltiin. Tosin siinä se itse tarinan vahvuuskin taitaa piillä. Pitänee lukea myös kirja. Vähän noloahan se on, ettei sitä kumpikaan ollut lukenut.
Pakko jälleen kerran kehua näitä vauvanäytöksiä. Lapsenvahdittomassa ulottuvuudessa asuessa muuten leffareissut olisivat meillä kortilla. Eihän nämä täydellisiä nautintoja ole, mutta odotan jo innolla ensi viikkoa ja Kino Tapiolan uusinta Woody Allenia. Onneksi ihmisellä on joustavat työajat niin nuo keikat onnistuvat näin keskellä päivää. Meillä myös poika viihtyy teatterissa. Täytyy toivoa, että viihtyminen jatkuu. Vielä pitää tovi odotella, että päästään koko perhe elokuviin katsomaan piirrettyjä, mutta sitä me kyllä kovasti odotamme. Sitä ennen meidän vanhempien vain pitänee löytää jostain joku patenttiratkaisu lapsenvahdin suhteen niin päästään elokuviin ihan aikuisessakin seurassa. Tähän mennessä kun olemme käyneet lapsen syntymän jälkeen katsomassa viimeiset Harry Potterit niin että olimme Turussa, mummipalvelujen luvatussa kaupungissa ja keväällä kävimme katsomassa Black Swanin kun mummipalvelut olivat yötä meillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!