sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Tosi monta kissaa

Jälkeläisellä oli tänään hienopäivä. Se pääsi näkemään kukkon, kanoja, sikoja, lehmiä, lampaita ja jokusen kissan. Tai kuten lapsi itse asian ilmaisi: "Kissa, kissa, kissa, kissa, kissa ja kissa". Missä kohtaa pitää huolestua, jos lapsi ei tunnu omaksuvan mitään muita eläinsanoja kuin kissan?

Seikkailimme aamulla kohti Haltialaa. Ilmeisesti osuimme johonkin aikapoimuun, koska vaikka ensimmäinen bussi oli minuutin myöhässä ja toinen bussi minuutin aikaisessa ja alun perinkin vaihtomarginaali oli minuutti ehdimme vaihtamaan bussia. Joskus näinkin päin. Olisi kohtalaisesti sylettänyt kökkiä sunnuntaiaamuisessa Maunulassa puoli tuntia odottamassa seuraavaa kyytiä. Ilmeisesti retkeilykin pitäisi suorittaa tässä kaupungissa yksityisautolla.

Tämä oli kaikkien meidän perheen jäsenten ensimmäinen kerta Haltialassa. Kivoja eläimiä, kiva leikkipuisto, ja kohtalaisen onnistuneita munkkeja kahvilassa. Suuntaamme taatusti toistekin. Tuo olisi ollut kivan pyöräilymatkankin päässä, mutta koska paluu ajoittui nääpiön päikkäreihin menimme julkisilla ja kävelimme takaisin. Kahdeksan kilometriä Converseissa lyllerrettyäni jalkapohjat huusivat hoosiannaa ja kehä I:tä ylittäessämme fantasioin jo miten vähän matkaa enää on jäljellä. Ei olisi pitänyt nuolasta ennen kuin tipahtaa. Pirkkolassa oli joku hysteerinen joukkojuoksutempaisu ja lopulta päädyimme kiertämään koko urheilupuiston kun emme keksineet miten juoksijoiden katkeamattoman nauhan olisi saanut kierrettyä muutenkaan. Maunulan uurnalehdon kohdalla harkitsin jo vakaasti bussiin hyppäämistä, mutta sisu ei antanut periksi ja kävelin vielä viimeisenkin kilometrin. Voin lämpimästi suositella, että jos suunnitelmissa on taivaltaa neljännemaraton, kannattaa jalkaan laittaa jotain muuta kuin nuo Converset.

Me olemme jo pidempään miehen kanssa epäilleet, että jäädytämme tuota lasta. Tuollakin kaikilla samankokoluokan taaperoilla oli välikausihaalarit tukevasti päällä. Meillä lapsella oli pää hiessa ja niska kuumana vaikka sillä noiden näkyvien vaatteiden kanssa oli vain sukkikset ja pitkähihainen body. Tosin tuo meidän hikilimppu ei viime talvena käyttänyt missään vaiheessa mitään vanupukua paksumpaa. Sinäänsä hankalaa koska me olemme miehen kanssa kaksi kohtalaisen viluista ihmistä. Kaipa sitä vain pitää luottaa siihen, että lapsesta huomaa koska sillä on kylmä.

3 kommenttia:

  1. Haltiala! Wau, oon halunnu sinne jo kauan - siitä asti kun kuulin sen nimen ;) + ihana tukka sulla.

    Terv. Cucapa muu cuin C?

    VastaaPoista
  2. Ja niin, meillä on ollut vähän sama olo ton pukemisasian kanssa! Tuntuu että muut katsoo pitkään, kun lapsi hilluu kesävaatteissa. ..mutta kun se vaan on lämminverisempää sorttia, ja tosiaan niska kuumana aina. Kyllä omaan arvioon pitää luottaa :)

    Se samainen C

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa ihanalta paikalta, sitten kun meette porukassa (C ym) niin minäkin tuun jos vaan pääsen!

    V

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viestiä!